Ihminen lajina on keräillyt hyönteisiä ravinnokseen todennäköisesti koko olemassaolonsa ajan. Hyönteiset ovat helposti saalistettavaa ja ravintoarvoltaan hyvää ravintoa, jota on saatavilla lähes kaikkialla maailmassa, myös täällä pohjolassa. Silti hyönteisten ravintokäyttö keskittyy vahvasti tietyille alueille. Myöhemmissä teksteissä perehdyn keräiltävien hyönteisten aiheeseen syvemmin.
Historiaa
Useiden apinalajien tiedetään syövän hyönteisiä säännöllisesti. Ihmisen lähimpien sukulaisten eli isojen ihmisapinoiden (simpanssien, gorilloiden ja orankien) tiedetään syövän hyönteisiä merkittävänä osana ruokavaliotaan. Suosituimpia ravintohyönteisiä näillä apinoilla ovat erilaiset suurissa pesissä asuvat hyönteiset, kuten termiitit ja erilaiset muurahaiset. Voidaan olettaa, että ihmiset ovat todennäköisesti syöneet hyönteisiä jo ennen Homo Sapiensin syntymistä.
Fossilisoituneita ihmisulosteita tutkimalla on löydetty argeologisia näyttöjä siitä, että esihistorialliset ihmiset ainakin Pohjois-Amerikassa ovat syöneet hyönteisiä osana kivikautista ruokavaliotaan. Myös Aasiasta löytyy tuhansia vuosia vanhoja luolamaalauksia, joissa todennäköisesti kuvataan hyönteisten keräilyä ja syömistä. On hyvin todennäköistä, että hyönteisten keräily ravinnoksi on ollut laajalle levinnyttä koko historian ihmisen historian ajan.
Kirjallisia todisteita hyönteisten kulutuksesta historiassa löytyy paljon. Vanhassa testamentissa suositellaan syömään heinäsirkkoja (Mooseksen kirja 11:22). Antiikin roomalaisten sekä kreikkalaisten tiedetään syöneen hyönteisiä osana ruokavaliotaan. Esimerkiksi Aristoteles kuvailee teksteissään parasta aikaa, jolloin laulukaskaita kannattaa mennä poimimaan ruoaksi.
Maailmalla
Ympäri maailman löytyy erilaisia kulttuureita, joissa syödään keräiltyjä hyönteisiä. Usein nämä maat ovat lämpimiä ympäri vuoden ja keräily onnistuu paremmin ympäri vuoden suuren hyönteismäärän takia (aavikkoalueet poikkeuksena). Näillä alueilla on suuri määrä myrkyllisiä hyönteisiä verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin.
Uskaltaisin väittää ilman faktatietoa, että enemmistö maailmassa syödystä hyönteisruoasta on keräilty (ei kasvatettu siihen erikseen valmistetussa tilassa). Keräily tapahtuu metsän ja muiden luonnontilaisten tilojen lisäksi erilaisilla maatalouskäytössä olevilla mailla, joissa syötäviä hyönteisiä on usein paljon tiheämmässä. Maatalouskäytössä olevalta maalta poimitut hyönteiset ovat lisäksi pois syömästä satoa, joten hyöty on kaksinkertainen.
Tutkittu esimerkki ruokakulttuurista, jossa syödään yleisesti ympäristöstä keräiltyjä hyönteisiä on Popoloca intiaanit Meksikossa. Popolocat elävät pääosin köyhällä maaseudulla ja syövät hyönteisiä erityisesti silloin, kun maissia ja papuja ei ole paljoa saatavilla. Hyönteiset ovat osittain korvikeruokaa ja perusnaposteltavaa. Mielenkiintoista on se, että Popolocojen tiedetään syövän erittäin montaa eri hyönteislajia riippuen siitä, mikä on sen hetken sesonki. Osa hyönteisistä tosin on saatavilla ympäri vuoden. Eri hyönteisiä on siis tarjolla eri vuodenaikoihin. Ohessa on kuvaaja (kuvaaja 1) eri ruoanlähteiden käytöstä kuukausittain. Siitä huomaa sen, että Popolocat keräävät myös ruokakasveja luonnosta. Noin 60 % syötävien hyönteisten lajeista on saatavilla helmikuusta syyskuuhun ja 40 % vuoden ympäri. Uskoisin, että kulutus vaihtelee kuukausittain myös sen takia, että osaa lajeista on helpompi keräillä kuin toisia (ja enemmän aikaa keräilylle viljelytilanteen takia). Suuri osa hyönteisten keräilystä on ns. opportunistista. Syötävät herkkupalat sattuvat olemaan siellä, missä myös keräiltävä syötäväksi sopiva kasvimateria ja hyönteiset tulevat mukaan siinä samalla. Tieto ja tottumus siirtynee luonnollisesti sukupolvelta toiselle.
Kuvaaja 1. Popoloca kansan käytettävissä olevat ruokalähteet kuukausittain. FAO:n materiaalista
Taulukko 1. Popoloca kansan syömät hyönteiset eri kuukausina. FAO:n materiaalista.
Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa on samantyyppisiä maaseutuyhteisöjä, joissa hyönteisiä syödään vuoden ympäri, mutta eri määriä riippuen muun ruoan sekä hyönteisten määristä. Olen ymmärtänyt, että kaikkialla, missä hyönteisiä keräillään, niitä myös valmistetaan ruoaksi raakana syömisen lisäksi. Asiaan löytynee silti poikkeuksia.
Kylmät alueet
Kanntaa lukea tämä hyvä artikkeli aiheeseen liittyen.
Hyönteisiä on kerätty ravinnoksi todennäköisesti yhtä kauan kuin ihminen on ollut olemassa. Ihmisapinat syövät hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Osa kulttuureista on luopunut tästä tavasta, mutta vielä on kulttuureja, jotka jatkavat, mutta länsimaisen maatalouden ja ruokakulttuurin leviäminen on mahdollisesti yksi syy keräillyn hyönteisruoan suosion ilmeiseen vähentymiseen. Länsimaissa ja kylmillä alueilla hyönteisiä kerätään ruoaksi vain harvoin, vaikka lajeja löytyisi. Ne toisin olevat usein pieniä, vuodenaikariippuvaisia ja harvassa.
Hyönteisten käyttö sekä apinoilla että ihmisillä liittyy usein muun ruoan puutteeseen, ja käytöllä on täten suuria eroja vuodenaikojen välillä. Käytön suosioon liittyy varmastikinn myös tottumukset sekä hyönteisten saatavuus.
Santtu
Ps. Seuraavassa tekstissä käsittelen hyönteisten keräilyä Suomessa
Lopputulos
Hyönteisiä on kerätty ravinnoksi todennäköisesti yhtä kauan kuin ihminen on ollut olemassa. Ihmisapinat syövät hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Osa kulttuureista on luopunut tästä tavasta, mutta vielä on kulttuureja, jotka jatkavat, mutta länsimaisen maatalouden ja ruokakulttuurin leviäminen on mahdollisesti yksi syy keräillyn hyönteisruoan suosion ilmeiseen vähentymiseen. Länsimaissa ja kylmillä alueilla hyönteisiä kerätään ruoaksi vain harvoin, vaikka lajeja löytyisi. Ne toisin olevat usein pieniä, vuodenaikariippuvaisia ja harvassa.
Hyönteisten käyttö sekä apinoilla että ihmisillä liittyy usein muun ruoan puutteeseen, ja käytöllä on täten suuria eroja vuodenaikojen välillä. Käytön suosioon liittyy varmastikinn myös tottumukset sekä hyönteisten saatavuus.
Santtu
Ps. Seuraavassa tekstissä käsittelen hyönteisten keräilyä Suomessa
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti