Elintarviketeollisuus on arvioitu maailman suurimmaksi teollisuudenalaksi yli 10 % osuudellaan maailman bruttokansantuotteesta. Nyt elintarvikehyönteiset ovat tulossa mukaan tähän valtavaan teollisuuteen ja tekstissä esittelen sen potentiaalista mittakaavaa. Keskityn kahden tärkeimmän kilpailevan tuoteperheen mittakaavaan eli lihatalouteen sekä soijaan.
Yleistä
On hyvä miettiä mitä mittakaavaa elintarvikehyönteisten kilpailevat tuotteet edustavat. Elintarviketeollisuuden mittakaava on massiivinen kaikkialla maailmassa ja tämän takia pienikin markkinaosuus on euromääräisesti valtava. On esimerkiksi arvioitu, että EU-maiden elintarviketeollisuuden (myös täällä suurin teollisuudenala) liikevaihto oli 836 miljardia euroa ja se työllisti suoraan noin 3,8 miljoonaa henkilöä vuonna 2006.
Samalla tulee huomioida, että elintarvikeketju sisältää paljon muutakin kuin elintarviketeollisuuden. Tulevaisuuden toimivassa elintarvikehyönteisteollisuudessa on mukana seuraavat vaiheet:
- Tutkimus ja tuotekehitys
- Kasvatuslaitteet
- Hyönteisten kasvatus
- Hyönteisten rehun kasvatus ja prosessointi
- Logistiikka
- Valvonta
- Rahoitus ja vakuutukset
- Prosessointi
- Markkinointi ja kaupankäynti
- Myynti vähittäiskaupassa
- Valmistus ja myynti ravintoloissa jne.
Yhdessä koko tämä ketju on paljon enemmän kuin vain se, mitä yleensä lasketaan elintarviketeollisuudeksi. Jokainen mainittu aihe tarvitsee omat asiantuntijansa ja käytäntönsä.
Kasvusta ja korvautumisesta
On oletettavaa, että länsimaiden elintarvikemyynnin volyymi ei kasvaa uusien tuotteiden tullessa markkinoille, sillä ruokaa on jo enemmän kuin tarpeeksi. Suurin osa ihmisille tarkoitetusta hyönteisravinnon markkinaosuudesta täällä on pois muilta tuotteilta, sama tilanne on myös rehun kanssa. Tämän pohjalta olen olettanut, että nykyinen kulutustaso on ainakin toistaiseksi maksimi, mitä länsimaissa voidaan hyönteisillä korvata. Oletus on teoreettinen, sillä hyönteiset eivät tietenkään tule korvaamaan kaikkea.
Tilanne on useiden kehitysmaiden tapauksessa erilainen. Niissä on pulaa sekä ihmisten ravinnosta (erityisesti proteiinista) että rehusta. Täten hyönteisruoka siellä voi teoriassa tulla markkinoille syrjäyttämättä soijaa ja lihatuotteita. Molemmat mahtuvat tällöin paremmin samoille tyydyttymättömille markkinoille. Väestön ja talouden kasvu nostavat proteiinin tarvetta ja jossain vaiheessa ympäristön rajat tulevat vastaan – elleivät ole tulleet jo.
Lihatalouden mittakaava
Neljä suurimman lihatuotteen eli naudan-, sian-, siipikarjan- ja lampaanlihan osuus EU-alueen koko maataloustuotannon kokonaisarvosta on noin neljännes. Lihatuotteita käytetään alueella noin 35 miljoonaa tonnia. Maailman lihatalouden tuotanto on nopeassa kasvusuhdanteessa, kuten seuraavissa kuvaajissa näkyy. Globaali lihan kulutus on mennyt jo yli 300 miljoonan tonnin vuodessa.
Soijan mittakaavasta
Soijaa, soijaöljyä ja öljyksi puristettavia siemeniä tuodaan EU:n alueelle noin 30-35 miljoonaa tonnia. Määrä on lähes sama kuin lihatuotteiden tuonti; kuitenkaan yhteys ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. 30-35 miljoonaa tonnia on huomattava määrä, kun mietitään sitä faktaa, että EU:n alueella tuotetaan vain noin miljoona tonnia soijaa. Tuontisoijaa tietysti voitaisiin korvata myös paikallisella tuotannolla, mutta se olisi hidasta ja jostain muusta tuotannosta pois (ilmeisesti myös kalliimpaa kuin tuonti).
Soijan tuotanto on ollut erittäin vahvassa kasvussa: Tuotanto on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, sen hinta jatkaa silti kasvuaan. Maailman soijasta tuotetaan enemmistö Amerikan mantereella ja tuotantovolyymin kasvu on saatu aikaan pääasiassa luomalla uusia peltoja viidakkoon ja muille maa-alueille, joilla ei ole aiemmin viljelty. Tämä on ympäristön kannalta erittäin huono asia.
Soijan kulutus tapahtuu pääasiassa tuotantoeläinten rehuna. Perinteiset tuotantoeläimet tarvitsevat soijaa huomattavasti enemmän, kuin mitä ne lopulta tuottavat ravintoa, ja täten soijan tarve olisi paljon pienempi ilman tätä hävikkiä. Hyönteiset ovat yksi mahdollisuus tuottaa eläinproteiinia tehokkaammin, mutta tällöin niille syötettäisiin parempaa ravintoa kuin mitä ne tarvitsevat.
Kuva 4. Soijan tuotanto maailmassa on ollut nopeassa kasvussa.
Lopputulos
On erittäin tärkeää muistaa, että kaikkein kaupasta löydettyjen elintarvikeryhmien, elintarvikeketju sisältää paljon muutakin vaiheita ja toimijoita kuin elintarviketeollisuuden. Jokainen tuoteperhe vaati taustalleen esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä, perustuotannon, logistiikan ja vähittäismyynnin. Pelkät tuottajahinnat eivät siis kerro koko totuutta liikevaihdosta.
Soijaa, soijaöljyä ja öljyksi puristettavia siemeniä tuodaan Euroopan Unionin alueelle noin 30-35 miljoonaa tonnia. Myös lihatuotteita käytetään suurin piirtein sama määrä. Hyönteiselintarvikeet ovat siis tulossa mukaan valtaville ja kasvaville markkinoille pelkästään Euroopassa. Maailmanlaajuiset luvut ovat vielä paljon suurempia.
Santtu
Ps. Seuraava teskti käsittelee hyönteistelouden mahdollisuuksia Suomessa
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti