Blogin pitäjä Prisma Studiossa

Blogin kirjoittaja vieraili YLE:n TV1:llä Prisma Studio -ohjelmassa Tiistaina 30.9.2014.

Kirjoittaja ja ötökkäkokki Topi Kairenius valmistivat hyönteisruokaa studion epäluuloisille vieraille. Katso postiivinen lopputulos tästä.


Tarkasta myös reseptit ja ötökänsyöntihaaste tästä.

Santtu

Ps. seraavassa viestissä on lisätietoja kirjoittajan yrityksestä.

The Economist ja hyönteiselintarvikkeet

Hyönteiselintarvikeiden suosio median puheenaiheena on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Suuret ja pienet lehdet kirjoittavat aiheesta lähes poikkeuksetta positiiviseen sävyyn. Nyt yksi maailman arvostetuimmista talouslehdistä The Economist on tarttunut aiheeseen.

Hyönteiselintarvikkeet olivat ympäristöihmisten ja akateemikkojen kiinnostuksen kohteena pitkään. Niistä kirjoittaminen suuressa kansainvälisessä lehdessä uskottavana tulevaisuuden elintarvikkeena olisi ollut scifiä vielä viisi vuotta sitten. Onneksi FAO:n raportti vuodelta 2013 ja yhdysvaltalaiset yrittäjät lisäsivät aiheen uskottavuutta nykyiseen tasoon.


The Economist julkaisi aiheesta lyhyen videon, joka löytyy tästä ja tekstin otsikolla "Bugs in the system - The merits and challengesof turning insects into food".

Tällaisella uudella ja erikoisella elintarvikkeella ei voi olla liikaa positiivista julkisuutta.




Santtu

Blogin pitäjä ja jauhomadot Ilta-Sanomissa

Jauhomadot ja Santtu Ilta-Sanomissa.

"Näin mönkii tulevaisuuden ruokaherkku! Tiesitkö nämä asiat lyömättömästä proteiinipommista?"

Lue kirjoitus tästä.





Santtu

Hyönteismättöä Huomenta Suomessa

Blogin ylläpitäjä sekä Topi Kairenius olivat kokkaamassa hyönteisiä Huomenta Suomi ohjelmassa 5.9.2014.

Katso klippi ötökkämätön kokkauksesta tästä.


Mukana oleva toukkien kasvatusastia on Samuli Helavuon suunnittelema hieno, keraaminen ja koivukantinen (pian joka kodista löytyvä) hyödyke.

Santtu

Osa III Hyönteisistä liiketoimintaa Suomessa

Miksi Suomessa kannattaisi valmistaa elintarvikehyönteisiä? Kirjoituksessa käsitellään asiaa ensi yleisesti, sitten negatiivisten ja positiivisten asioiden valossa.

Yleistä Suomesta

Suomi on hyönteistalouden kääpiö. Suurimmat alan toimijat täällä ovat tuholaistorjunta, mehiläistalous ja kalasyöttien kasvatus. Lisäksi on pienimuotoista kasvatusta kotieläinten ruuaksi. Elintarvikekäyttö on erittäin harvinaista ja puhtaasti alasta kiinnostuneiden harrastelijoiden ja maasta kaiken syövien pikkulasten pyörittämää toimintaa.


Suomalainen tuholaistorjunta ja mehiläistalous ovat nykyaikaisia ja kehittyineitä teollisuudenaloja ja niillä työskentelee satoja ihmisiä. Varsinkin tuholaistorjunta on erittäin teknologiapainotteinen ja käytetyt menetelmät ovat kansainvälisen huipputuotekehityksen tuloksia. Molempien ryhmien osaaminen ja teknologia soveltuu kuitenkin huonosti elintarvikehyönteisten kasvatukseen ja prosessointiin. Ne edustanevat silti alan lähintä asiantuntijaryhmää.


Hyönteistalouden vaatimat panostukset ja asennemuutoksen asettamat esteet saattavat olla helpommin ylitettävissä tämänhetkisen heikon taloustilanteen takia. Maatalous, kuten koko Suomen talous, on pahassa kriisissä ja kynnys kokeilla rohkeampia ratkaisua on pakko madaltua jossain vaiheessa. Ehkä tällöin annetaan lupa kokeilla 2,5 miljardilla esitestattua elintarvikekonseptia (joka on todettu turvalliseksi kehitysmaa Belgiassa).

Miksi panostaminen ei kannata Suomessa?

Tiukka ja joustamaton elintarvikesääntely. Hyönteiselintarvikkeiden sekä rehun myynti ja jopa yleinen tarjoaminen on kiellettyä. Kieltoa myös valvotaan. EVIRA esti ravintola Ötökkää tarjoamasta hyönteisruokaa yleisötilaisuudessa.


Kylmä ilmasto. Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä ja ne kykenevät kasvamaan vain jos lämpötila on tarpeeksi korkea. Suomessa on pakko käyttää lämmitettyjä tiloja jopa puolet vuodesta. Kylmä ilmasto toisaalta suojelee ympäristöä kylmää heikosti kestäviltä karanneilta tuotantohyönteisiltä.


Ei hyönteiselintarvikeperinnettä. Suomessa ei ole oikeastaan minkäänlaista perinnettä hyönteisten valmistamisesta elintarvikkeeksi. Hyönteiselintarvikkereseptit ja muut valmistusmenetelmät on kopioitu viimeisen muutaman vuoden aikana ulkomailta. Mahdollinen natiivien hyönteisruokaperinne on katkennut täydellisesti jossain vaiheessa.


Hyönteistalouden säästöt vedenkäytössä eivät hyödytä Suomessa. Suomessa on huomattavan paljon makeaa hyvänlaatuista vettä


Pienet kotimaan markkinat ja syrjäinen sijainti. Suomessa asuu vain noin viisi miljoonaa ihmistä. Lisäksi olemme Euroopan pohjoisnurkassa ja itänaapurinamme on maa, jonne hyönteiselintarvikkeiden markkinointi on todennäköisesti vielä äärimmäisen paljon vaikeampaa verrattuna länsimaihin. Hyönteiselintarvikkeet ovat bulkkituotteita ja logistiikkakulut ovat suhteellisesti merkittävät osa niiden kokonaishintaa. Teknologian kanssa samaa ongelmaa ei ole, mutta sen kehittäminen kaukana asiakkaista ja käyttäjistä on haasteellista. 

Korkeat verot ja kallis työvoima. Suomi on kallis ja raskaasti verotettu maa. Vastapainoksi on mahdollista saada erilaisia yritystukia. On vaikea arvioida hyönteiselintarvikealan mahdollisuuksia hyötyä tukirahoista. Jotkut alueet kuten kirjoittajalle tuttu Kymenlaakso ovat erittäin kohtuuhintaisia Suomen mittakaavassa.

Miksi kannattaa panostaa Suomessa?

Tiukka ja joustamaton elintarvikesääntely. Suomalainen elitarvikehygienia on erittäin hyvällä tasolla. Tästä esimerkkinä erityiesti Salmonellan vähäinen esiintyminen. Tämä mahdollistaa sen, että paikallinen hyönteiselintarviketuotanto tulee olemaan turvallista ja laadukasta. Voimme brändätä itsemme turvallisen ja laadukkaan hyönteisproteiinin tuottajaksi.


Suomen proteiiniomavaraisuus on 15 %, Euroopan 30 %. Omavaraisuus näinkin kriittisestä asiasta kuin syötävästä proteiinista, on yksi painava syy panostaa omaan tuotantoon. Yksi tapa nostaa omavaraisuusastetta on juuri hyönteisten tuotanto. Kauppasotien aikaan saattaa löytyä normaalia enemmän tahtoa sijoittaa julkista rahaa korkeamman omavaraisuuden saavuttamiseksi.


Maa, joka tahtoo ylläpitää maatalouden perustuotantoa. Suomessa julkinen valta on perinteisesti ollut valmis tekemään maatalouden perustuotantoa tukevia investointeja ja tulonsiirtoja.


Varakas maa. Suomi on varakas ja kehittynyt talous, jossa kuluttajilla on mahdollisuus ostaa tuotteita. Suomalaisilla sijoittajatahoilla on myös mahdollisuus investoida uusiin tuotteisiin.


Suomessa on kehittynyt elintarviketeollisuus. Täällä valmistetaan ja kehitetään uusia elintarvikkeita jatkuvasti. Oma paikallinen elintarviketeollisuus voi olla suuri asiakas hyönteiselintarvikkeille, kunhan niiden suosio kasvaa.


Tahtoa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Julkinen valta sekä yksityiset ihmiset ovat kohtuullisen valmiita sijoittamaan ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Elintarviketuotanto on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen tuottajia. Hyönteiselintarvikkeilla voidaan vaikuttaa päästöihin huomattavasti enemmän verrattuna perinteiseen elintarviketuotantoon.


Biotalous asetettu painopistealueeksi. Valtio on asettanut biotalouden yhdeksi talouden ja kasvun painopistealueeksi. Tämä helpottanee myös hyönteistalouden asemaa esimerkiksi julkisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kanssa, kunhan ala saa paremman laillisen aseman Suomessa.


Tahtoa vähentää tuotantoeläimien kärsimystä. Suomen yhteiskunta sekä kuluttajat ovat suhteellisen valmiita investoimaan siihen, että tuotantoeläinten kärsimykset vähenevät. tuotantoeläinten kärsimyksen minimointi myös nostaa kilpailevien lihatuotteiden hintaa.


Korkea teknologinen taso. Suomessa on korkeaa osaamista biologisella sekä maatalousteknisellä alalla. Tätä osaamistaa voidaan käyttää hyönteistalouden kehitämiseen, kun pääomat ovat käytettävissä.


Paljon metsää ja puuteollisuutta. Suomessa on valtavat raaka-ainevarannot käytettävissä, jos onnistutaan kehittämään menetelmiä, joilla hyönteiset voivat käyttää pääasiassa puumateriaalia ravintonaan.

Myynti ulkomaille

Suomesta tuskin tullaan viemään kuin kaikkein laadukkaimpia hyönteiselintarvikkeita ulkomaille; täällä on kuitenkin kylmää ja kallista. Sen sijaan on mahdollista, että suomalainen teknologia ja osaaminen muotoutuu suureksi vientituotteeksi. Tämä riippuu siitä, kuinka kauan meidän hyönteisteollisuutemme alkamiseen menee aikaa. Myös brändääminen ja media ovat kriittisessä osassa siinä, miten suomalainen hyönteistalous tullaan näkemään ulkomailla. Jokaisella taholla (yrittäjät, viranomaiset, poliikot, kuluttajat ja media) on kriittinen osansa menestystarinan luomisessa. Muilla ei vielä ole juuri sen parempia tuotteita tai menetelmiä.

Lopputulos

On olemassa paljon eri tekijöitä, mitkä tekevät Suomesta samaan aikaan hyvän ja huonon maan hyönteiselintarviketuotannolle. Valitettava lähtökohta kuitenkin on se, että pioneerivaiheen hyönteiselintarviketuotannolle olisi helpompiakin paikkoja. Suomella on kuitenkin myös omia hyviä puoliaan, kuten suuret metsävarannot.


Monien muiden maiden kyky kilpailla suomalaisia alan yrityksiä vastaan on nykytilanteessa parempi. Tämänhetkiset markkinat ovat Aasiassa ja Amerikan mantereella. Euroopan lainsäädäntö on toiminnalle suotuisaa vain Belgiassa. Uskon kuitenkin (ilman faktoja), että etumatka on mahdollista kuroa umpeen jos työhön päästään nopeasti.




Santtu





Ps. Seuraava teksti käsittelee hyönteistaloudella tehtävää voittoa

Stand-up esitys hyönteistaloudesta

Blogin ylläpitäjä oli puhumassa Dodon Haarukanjälki tapahtumassa 22.8.2014. Tilaisuuden teemana oli "ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?" ja keskityin puhumaan aiheen taloudesta.

Kevyt stand-up henkeen pidetty puhe löytyy täältä. Samasta linkistä löytyy myös tilaisuuden muut esiintyjät.







Kuvaaja: Topi Kairenius



Santtu