Lyhyesti kasvisruokavaliosta ja hyönteisistä

Elintarvikehyönteiset ja kasvisyöjät ovat kohdanneet toisensa vaihtelevalla menestyksellä. Samaan aikaan maailmalla on muodostunut hyönteisravinnolle myötämielisiä vegaani- tai kasviruokavaliota kannattavia auktoriteetteja sekä tiukkoja vastustajia.

Hyönteiselintarvikkeet ovat saaneet monet eriasteiset kasvissyöjät miettimään ja kirjoittamaan suhtautumisestaan hyönteiselintarvikkeisiin. Esim. tässä ja tässä. Aihe on monipuolinen ja siihen liittyy useita eri painotuksilla harkittavia argumentteja. Lopputoteutukseen vaikuttaa usein, onko kasvisruokailun taustalla:


- Pyrkimys välttää kaikkien eliöiden kärsimystä ja kärsivätkö hyönteiset?

- Pyrkimys välttää lihatalouden aiheuttamaa ympäristön kuormitusta

- Kasvisruokailun terveysvaikutukset

- Pyrkimys olla surmaamatta mitään eläimiä

Hyönteisruoalla on puolellaan hyvät argumentit kaikkiin muihin paitsi tappamista koskevaan perusteeseen. Kärsimyksestä ja sen puutteesta löytyy tietoa ja pohdintaa esimerkiksi Oxfordin yliopiston Practical Ethics palstalta. Kärsimyksestä löytyy enemmän tietoa Ilkka Taposen blogista sekä EU:ssa alan euroopan johtavalta yksiköltä eli Wageningenin yliopistolta tilatusta selvityksestä.

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelusta on kirjoitettu jo aiemmin tässä blogissa esimerkiksi tässä ja tässä. Asian voi tiivistää siihen, että hyönteisravinto mahdollistaa sellaisten materiaalien käytön ihmisravintona, jotka muutoin eivät soveltuisi siihen ollenkaan. Tällaisia materiaalivirtoja ovat mm. kasvien korret sekä puiden lehdet. Tällöin tarvitaan huomattavasti vähemmän peltojen pinta-alaa tuottamaan ihmisten tarvitsemat ravinteet. Hyönteisten ulostetta voidaan vieläpä käyttää korvaamaan tuotantoeläinten lantaa lannoitteena ihmisravinnon tuotantoon käytetyillä pelloilla.

Terveysvaikutukset

Hyönteisruoan positiivista terveysvaikutuksista on vielä vähän tietoa, mutta hyönteisten ja hyönteisruokien sisältämät ravintoaineet lupaavat hyvää. Arvot riippuvat paljolti hyönteislajista, mutta esim. kotisirkassa on kalan kaltainen omega-3 ja -6 rasvahappokoostumus. Ne sisältävät myös huomattavia määriä kasvisruoassa niukasti esiintyviä ravinteita, kuten B12 vitamiinia, jota on kotisirkoissa 8.7 µg p per 100 g (esimerkiksi sianlihassa sitä on 0.5 µg p per 100 g).




Santtu

Hyönteisruoka Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä

Blogin kirjoittaja/yrittäjä Santtu Vekkeli, toimittaja Riku Rantala, kokki/ex-malli Pipsa Hurmerinta sekä hyönteiskokki Topi Kairenius olivat esillä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä peräti 8 sivun artikkelissa.

Voit lukea kirjoituksen tästä

On erittäin hienoa, että media pitää aihetta esillä ja artikkelit ovata päässeet YÄK-juttujen ohi.

Hyönteistalouden vuosi 2015 - mikä voi mennä pilalle

Minkälainen vuodesta 2015 voi tulla elintarvike- ja rehuhyönteisille? Tässä kirjoituksessa arvioin asioita, jotka voivat mennä pieleen. Tuleva kirjoitus käsittelee oletettavia positiivisia tapahtumia, mutta nyt käsitellään riskejä.

Yleistä

Hyönteistalouden vuosi 2014 oli erittäin nopeaa etenemistä lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Jatkuuko positiivinen vire vuonna 2015? Useat asiat voivat mennä huonosti. Voi tulla maailmanlaajuinen tai paikallinen hyönteisruokaskandaali, jokin media tai kilpaileva tuote voi aloittaa mustamaalauskampanjan ja lobbata hyönteiselintarvikkeet pois uudesta uuselintarvikeasetuksesta jne.

Ruokaskandaali

Vakava hyönteisravintoon liittyvä elintarvikeskandaali voi muuttaa hyvin alkaneen kehityksen alan vakavaksi eloonjäämiskamppailuksi länsimaissa. Ajatellaan tapahtumasarjaa, jossa esimerkiksi hollantilaiset hyönteiseinekset levitävät (tai niiden epäillään levittävän) salmonellaa sadoille ihmisille ja osa sairastuneista olisi myös naapurimaissa. Tällainen tapahtumasarja aiheuttaisi todennäköisesti koko länsimaailmaan leviävän mediailmiön, joka olisi mittakaavaltaan paljon positiivisia ilmiöitä laajempi.

 Muutaman ihmisen menehtyminen skandaalin osana saattaisi johtaa mielikuva- ja julkisuustappioiden lisäksi hyönteiselintarvikkeiden lainsäädännön vapautumisen loppumiseen Euroopassa tai pahimmillaan koko länsimaailmassa. Tällöin pahin tapahtumasarja ei ole uuselintarvikeasetuksen uudistuksen pysähtyminen, vaan totaalikielto ennen uusia kasvatusmenetelmiä koskevia tutkimustuloksia. Pioneerivaiheen hyönteisruokayrityksillä on normaaliakin suurempi vastuu tuotteiden turvallisuudesta.

Mustamaalaus ja lobbaus

Monella taholla on taloudellinen intressi vastustaa hyönteisruoan ja -rehun yleistymistä erityisesti länsimaissa. Yksi tehokkain tapa vaikuttaa ötököiden yleistymiseen elintarvike ja rehumarkkinoilla on vaikuttaminen niiden sääntelyyn. Erityisen helpoksi tämän tekee pienen ja uuden hyönteisalan rajallinen kyky vaikuttaa omaan sääntelyynsä. Alalla ei ole myöskään juuri saavutettuja etuja, vaan se on riippuvainen tulevista helpotuksista erityisesti Euroopassa. 

Mitä voisi tapahtua? Mahdollisia tapahtumasarjoja on lukuisia, mutta seuraava neljä tapahtumaa ovat mielestäni todennäköisimmät:

1) Soijateollisuus lobbaa vahvasti rehuhyönteisten käytön estävän TSE-asetuksen muuttamattomuuden puolesta. Tällöin ne kykenevät säilyttämään valkuaismarkkinoiden pääroolin ilman Amerikan mantereen ulkopuolisia haastajia. Soijateollisuus on miljardiluokan yritykseen erittäin vahva lobbaaja ja olisi erikoista, jos he eivät pyri haittaamaan potentiaalisten kilpailijoiden tulemista markkinoille. Suurimmat ponnistukset heidän kannattaa keskittää pääasiallisille soijan tuontialueille eli Eurooppaan ja Aasiaan. Hyönteisten käytön lisääntyminen vähentäisi soijan käyttöä rehuna sekä elintarvikkeena.

2) Liha-alan toimijat voivat lobata uuselintarvikeasetuksen muutosta vastaan sekä vaatia kalliita tuotantotapavaatimuksia hyönteistalouden toimijoille. Liha-ala on valtava teollisuudenala ja sillä on ollut taloudellisesti vaikeat ajat. Hyönteistalouden tuoma pienkin liikevaihdon menetys tai edes uhka siitä voi olla vakava uhka koko teollisuuden alalle.

3) Liha-alan toimijoille on hyvin kriittistä, että ympäristövaikutuksella ei ole vaikutusta ruokatarvikkeiden hintaan. Lihateollisuuden edustajat lobbaavat nykyisen asianlaidan ylläpitämisen puolesta jo nyt. Kasvis- ja hyönteisruoka saisivat suuren edun jos lihatalous esimerkiksi menettäisi julkisen talouden sille antama subventiot.

4) Liha- ja soijateollisuudella on myös mahdollista mustamaalata hyönteisruokaa epämiellyttäväksi. Mielikuvilla on suuri vaikutus yleisön suhtautumiseen erilaisiin elintarvikkeisiin, ja tällöin eksoottisen elintarvikkeen ollessa kyseessä, mustamaalaus voi upota hyvin tehokkaasti yleisöön.

Maailmanaajuisen hyönteisruoka ja -rehuteollisuuden on hyvin tärkeää aloittaa tehokas yhteistyö asian puolesta lobbaamisessa. Kilpailevat tuotteet ovat erittäin aktiivisia oman sääntelyynsä vaikuttaia.

Investoinnit, markkinat ja tuotteet

2015 on myös uusien kuluttajatuotteiden sekä teknologioiden testaamisen aikaa. Kelpaavatko erilaiset hyönteiselintarvikkeet kuluttajille? Saavuttavatko uudet kasvatuslaitokset parempia tuloksia kuin vanhat? On kriittistä, että rehu- ja elintarvikehyönteisten tuotantokustannukset saadaan selkeään laskuun jo ensi vuonna. Kymmenien eurojen kilohinta hyönteisjauholle muodostuu jo lähitulevasuudessa kasvua estäväksi tekijäksi. Jo vuoden 2015 aikana pitää jauhon hinta saada laskuun tai kuluttajatuotteiden ja tuotantolaitosten investoinnit vaarantuvat raaka-aineen liian suuren hinnan takia. Liian huono osaaminen vuonna 2015 hidastaisi alan kehitystä juuri suurimman kasvun aikana.

Yhteenveto

Vuosi 2015 on kriittinen länsimaisen hyönteistalouden kehityksessä. Se sisältää suuria riskejä, jotka tulee tiedostaa ja alan on järjestäydyttävä, jotta vastatoimet ja oman edun puolustaminen on mahdollista. Varsinkin kaikki eurooppalaiset hyönteistalouden toimijat ovat vielä samankaltaisessa tilanteessa ja niiden tavoitteet lainsäädännön sekä julkisuuden kanssa ovat hyvin samankaltaisia. Kirjoittaja ei keksi mitään syytä, miksi etujärjestöä ei kannata perustaa ja siihen panostaa.



Santtu




Ps. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään vuoteen 2015 liittyviä positiivisia asioita