Belgia, tuo EU:n keskus, on edistyksellinen hyönteiselintarvikkeiden kanssa. Vuoden alussa se vapautti useita hyönteisiä uuslintarvikeasetuksen kuristavasta otteesta. Milloin sama tapahtuu Suomessa?
Mistä on kyse?
Belgiassa on muutettu elintarvikesäännöstelyä siten, että nyt on mahdollista valmistaa ja myydä elintarvikkeena kymmentä eri hyönteistä. Elintarviketurvallisuusviranomaisten ilmoituksen mukaan Belgia ei jää odottamaan EU:n yleisiä sääntöjä hyönteiselintarvikkeista. Sen sijaan he loivat omat helposti noudatettavat sääntönsä. Belgia muuttaa sääntöjään uudestaan, kun EU saa joskus luotua omat Unionin kattavat ohjeensa. Ilmeisesi hyönteisiä ei silti saa viedä luvallisesti vähittäismyytäväksi muihin EU-maihin.
Sääntö koskee seuraavia hyönteisiä:
- kotisirkka (Acheta domesticus)
- idänkulkusirkka (Locusta migratoria migratorioides)
- "Afrikan vaeltajasirkka" (Locusta migratoria migratorioides)
- kuningasjauhomato (Zophobas atratus morio)
- jauhomato (Tenebrio molitor)
- isovahakoisa (Galleria mellonella)
- mulperiperhonen (silkkiperhonen) (Bombyx mori)
- “Amerikan aavikkoheinäsirkka” (Schistocerca americana gregaria)
- “niputettu sirkka” (Gryllodes sigillatus)
- “pieni vahakoi” (Achroia grisella)
Tämä Belgian lista sisältää yleisimpiä ja parhaiten tunnettuja syötäviä hyönteisiä.
Luvallisten hyöntiesten lista kasvanee EU:n sääntöjen valmistuttua. Suurena jännityksen aiheena on EU:n sääntöjen sisältö ja aikataulu. Toivottavasti omat virkamiehemme ja poliitikkomme ajavat meidän ja ympäristön etua (EUssa ja Suomessa). Tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu - kaikki on mahdollista.
Belgian määrää uusissa ohjeissaan, että elintarvikkeeksi tuotettavat hyönteiset tulee valmistaa hyvää tuotantotapaa noudattaen ja valmistuksen vaatimukset ovat samantapaiset, kuin perinteisien tuotantoeläinten kasvatuksessa ja prosessoinnissa. Tämä on valtava ero uuselintarvikemenettelyyn verrattuna. Elintarvikehyönteisten tuottajien tulee siis huolehtia siitä, että hygieniakäytännöt, jäljitettävyys, pakkausmerkinnät ja itsevalvonta (HACCP) ovat kunnossa. Lisäksi jokaisen elintarvikehyönteistuottajan tulee rekisteröityä Belgian kansalliselle elintarviketurvallisuusviranomaiselle.
Belgia saa tällä lainsäädännöllisellä muutoksella valtavan edun muihin EU-maihin verrattuna. Maahan on jo muodostunut pienyrityksiä, jotka kehittävät ja toteuttavat elintarvikehyönteiskavatusta ja prosessointia. Belgialaisilla yrityksillä on mahdollisesti vuosien etu verrattuna muiden maiden hyönteisteknologeihin kun EUn ohjeet lopulta tulevat voimaan. Olisi erittäin tärkeää, että Suomi ottaisi Belgian säännöt käyttöön pikaisesti. Oikeastaan Suomi voisi laittaa paremmaksi ja keventää puumateriaalin käyttöä hyönteisten rehuna (ymmärsin, että belgialaisille hyönteisille saa syöttää vain hyväksyttyjä rehuja). Näin Suomeen saataisiin alan yrityksiä, ja voitaisiin alkaa tosissaan kehittämään puumateriaalin hyväksikäyttöä.
Asiassa on myös globaali ulottuvuus. Länsimaalaistyylinen teollinen hyönteiskavatus on lähtenyt rullamaan myös Yhdysvaloissa ja Etelä-Koreassa. Intiassa ja muualla, missä hyönteisiä syödään perinteisesti, on omanlaista teollista tuotantoa ollut jo pitkään. On vain ajan kysymys, milloin he kehittävät EU:n elintarvikestandardien täyttäviä kasvatus- ja prosessointilaitteita sekä käytäntöjä. Silloin me Suomalaiset olemme pahasti myöhässä.
Belgia muutti hyönteiskasvatukseen liittyvää elintarvikelainsäädäntöään ja sai samalla etumatkaa muihin EU:n maihin verrattuna. Muutos koskee vain kymmentä hyönteislajia ja perinteisiä raaka-aineita, mutta ero aiemmin (ja Suomessa) käytössä olevaan uuselintarvikekäytäntöön on suuri.
Tämä muutos asettaa Suomen asemaan, jossa meidänkin tulisi helpottaa syötävien hyönteisten kasvatusta. Muutoin päädymme tilanteeseen jossa muilla mailla on ollut useiden vuosien etumatka elintarvikehyönteisten kasvatuksessa sekä prosessoinnissa.
Santtu
Ps. Seuraavassa kirjoituksessa esittelen hyönteiselintarvikkeen.
Säännöistä
Belgia vs. Suomi vs. Eurooppa vs. maailma
Belgia saa tällä lainsäädännöllisellä muutoksella valtavan edun muihin EU-maihin verrattuna. Maahan on jo muodostunut pienyrityksiä, jotka kehittävät ja toteuttavat elintarvikehyönteiskavatusta ja prosessointia. Belgialaisilla yrityksillä on mahdollisesti vuosien etu verrattuna muiden maiden hyönteisteknologeihin kun EUn ohjeet lopulta tulevat voimaan. Olisi erittäin tärkeää, että Suomi ottaisi Belgian säännöt käyttöön pikaisesti. Oikeastaan Suomi voisi laittaa paremmaksi ja keventää puumateriaalin käyttöä hyönteisten rehuna (ymmärsin, että belgialaisille hyönteisille saa syöttää vain hyväksyttyjä rehuja). Näin Suomeen saataisiin alan yrityksiä, ja voitaisiin alkaa tosissaan kehittämään puumateriaalin hyväksikäyttöä.
Asiassa on myös globaali ulottuvuus. Länsimaalaistyylinen teollinen hyönteiskavatus on lähtenyt rullamaan myös Yhdysvaloissa ja Etelä-Koreassa. Intiassa ja muualla, missä hyönteisiä syödään perinteisesti, on omanlaista teollista tuotantoa ollut jo pitkään. On vain ajan kysymys, milloin he kehittävät EU:n elintarvikestandardien täyttäviä kasvatus- ja prosessointilaitteita sekä käytäntöjä. Silloin me Suomalaiset olemme pahasti myöhässä.
Lopputulos
Belgia muutti hyönteiskasvatukseen liittyvää elintarvikelainsäädäntöään ja sai samalla etumatkaa muihin EU:n maihin verrattuna. Muutos koskee vain kymmentä hyönteislajia ja perinteisiä raaka-aineita, mutta ero aiemmin (ja Suomessa) käytössä olevaan uuselintarvikekäytäntöön on suuri.
Tämä muutos asettaa Suomen asemaan, jossa meidänkin tulisi helpottaa syötävien hyönteisten kasvatusta. Muutoin päädymme tilanteeseen jossa muilla mailla on ollut useiden vuosien etumatka elintarvikehyönteisten kasvatuksessa sekä prosessoinnissa.
Santtu
Ps. Seuraavassa kirjoituksessa esittelen hyönteiselintarvikkeen.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti