Hyönteistalouden kaupallisesta potentiaalista osa 1. kilpailevat tuotteet

Seuraavissa teksteissä unohdetaan uuselintarvikeasetuksen kuristus ja suhtaudutaan elintarvikehyönteisiin kaupallisena ilmiönä. Miten ja kuinka paljon niillä saisi tehtyä rahaa?

Yleistä

Nykyisenkaltaisessa maailmassa on lähes varmaa, että hyönteisravinto ei yleisty tuontantoeläinten rehuna tai kuluttajien suosimana elintarvikkeena, ellei sen tuotantoa saada taloudellisesti kannattavaksi. Seuraavassa viidessä tekstissä käsittelen sitä, miten se onnistuu täällä Suomessa. Tekstien aiheet ovat:


1. Kilpailevat tuotteet

2. Mittakaavasta

3. Suomessa

4. ???=Profit

5. Tiivistelmä ja johtopäätökset

1. Kilpailevat tuotteet

Yleistä kilpailusta

Hyönteisten tuleminen markkinoille lisää siellä olevien elintarvikkeiden ja rehun määrää. Tällöin on lisättävä kulutusta tai jotkin tuotteet joutuvat luopumaan markkinaosuudestaan. Tilanne on helpompi kehitysmaissa joissa on suuri tarve lisäravinnolle (erityisesti proteiinille). Väestönkasvu aiheuttaa tarvetta vielä lisää. Hyönteisravinto tarjoaakin kehitysmaille potentiaalisesti halvan, helpon ja nopeasti perustettavan proteiinilähteen ilman, että sen tarvitsee edes syrjäyttää muita tuotteita markkinoilta.

Suomen tai muiden länsimaiden markkinoilla ruokaa ja proteiinia on vähintäänkin riittävästi. Täällä hyönteisten on haastettava ja riistettävä markkinaosuuksia muilta tuotteilta. Tämä on vaikeaa ja vaati laadukkaita ja halpoja tuotteita (tai julkisen vallan toimia).

Optimaallisessa tilanteessa hyönteisravinnolla voitaisiin korvata sekä lihatuotteita, että tuontisoijaa sellaisista raaka-aineilla ruokkimalla, jotka eivät ole nykyään käytettävissä elintarvikkeeksi.

Tuotteiden saatavuus

Lihaperäisten tuotteiden saatavuuteen saattaa tulla lähitulevaisuudessa muutoksia. On oletettavaa, että ympäristö ei kestä nykyvauhtia lisääntyvää lihatuotantoa enää tulevaisuudessa ja sen tuotantoon aletaan puuttua valtioiden toimin poistamalla subventioita ja asettamalla kieltoja sekä rangaistusmaksuja. Tällöin lihan hinta nousee radikaalisti. Tämä lisäksi tulee huomioida vielä biopolttoaineuden tuottaminen rehupelloilta.


Elintarvikehyönteisten voidaan olettaa korvaavan markkinoilla pääasiassa tuontisoijaa sekä perinteisiä lihatalouden tuotteita. Nämä kaksi taas liittyvät toisiinsa erittäin kiinteästi, koska suuri osa tuotantoeläinten ravinnosta on tuontisoijaa.

Perinteisten tuotantoeläinten liha

Kuluttajille myytävän lihan hinta on monimutkaisen subventioketjun tulos. EU:n ja paikallisen subventioiden jälkeen kaupassa olevan lihan hinta ei ole kovinkaan suorassa yhteydessä tuotannon ja raaka-aineiden varsinaiseen hintaan. Sama tosin pätee oikeastaan kaikkiin tuoteryhmiin kaupassa. Tuottajahinnat suomalaisille farmareille ovat uusimman tilaston mukaan seuraavanalaisia:

Naudanliha keskimäärin    3.04 €/kg
Sianliha keskimäärin          1.57 €/kg
Lampaanliha keskimäärin   2.63 €/kg
Siipikarja keskimäärin        1.74 €/kg


Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita, että hinnat eivät todellakaan heijastele tuontantoeläimille arvioituja ympäristövaikutuksia tai suhteellista rehun kulutusta. 

Hyönteiselintarvikkeiden on helppo voittaa lihatuotteet hinnassa, eettisyydessä, ympäristöystävällisyydessä. Tuotteiden välinen kamppailu varmasti keskittyy siihen, että hyönteisravinnon tulee olla haluttavampia ja parempia kuin lihatuotteet. Kuluttajat ovat todennäköisesti valmiita maksamaaan nykyistä paljon enemmän lihatuotteista, jolleivät korvaavat tuotteet ole laadultaan ja haluttavuudeltaan vastaavia. Pelkkä raha ei ratkaise, kun rahaa on.


Hyönteisruoan kilpailutilanne lihatuotteita vastaan on erilainen kehitysmaissa, joissa raha on tiukassa ja useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta ostaa lihatuotteita edes nykyisillä hinnoilla. Myös ne, joilla varaa on, voivat säästää suhteellisesti suuren määrän rahaa, jos lihan korvaava hyönteisruoka on halvempaa. Hyönteisruoan ei todennäköisesti tarvitse olla yhtä haluttavaa kuin lihatuotteet tällaisessa tilanteessa. Tosin sosiaaliset seikat taustalla ovat vaikeita ennakoida. Entä jos ihmiset ovat mieluummin nälässä kun syövät hyönteisravintoa?

Soija

Soijaa ja sen öljyä käytetään eläinten rehuna sekä ihmisravintona. Soijan hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana vähän yli 200 yhdysvaltojen dollarista yli viiteen sataan dollariin tonni (0.15-0.38 €/kg). Kuten kuvassa 1 näkyy, on soijan hinta on ollut vahvassa nousussa ja kysynnän yhä kasvaessa sen hinnan ei voida olettaa laskevan ainakaan lähitulevaisuudessa. Soijan hinta on noussut vaikka sen tuotanto melkein tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Kuva 1. Soijan hintakehitys viimeisen kymmnen vuoden aikana. 

Muut kilpailijat

Mielenkiintoisena, mutta ei triviaalina lisänä, voidaan todeta, että hyönteisistä saadaan muutakin kuin ruokaa. Esimerkiksi niiden kitiini, rasvat ja bioaktiiviset yhdisteet todennäköisesti löytävät erilaisia käyttökohteita. Aihe ansaitsee oman blogikirjoituksensa.

Lopputulos

Hyönteiselintarvikkeiden suurimmat kilpailijat ovat perinteiset lihatuotteet sekä soija. Soijan hinta on noussut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen käyttäjät ovat pääosin tuotantoeläimet. Tämä hinnanousu on tapahtunut suurista tuotantolisäyksistä huolimatta. Voidaan jopa todeta, että soija on pääkilpailija hyönteisravinnolle. 

Erityisesti lihan hinta on voimakkaasti subventioista ja poliittisista päätöksistä riippuvainen. Hyönteiselintarvikkeilla ei tule olemaan vaikeuksia kilpailla hinnassa lihatuotteiden kanssa edes nykyisillä hinnoilla ja ne muodostanevat minimitason kaupallisille hyönteiselintarvikkeille. Lihatuoteiden ja soijan hinnan voi olettaa nousevan vielä enemmän nykyisestä tasostaan.


Molemmat tuotelajit ovat vakiinnuttaneet asemansa kuluttajien mielessä ja on oletettavaa, että hyönteisravinnon on vaikea syrjäyttää näitä markkinoilla. On mahdollista, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan lihatuotteista huomattavasti hyönteisiä enemmän, ellei markkinoille tule hyvin haluttuja hyönteiselintarviketuotteita. Hyönteisravinnon tulisi siis olla, ei vain ympäristöysvällisempiä kuin lihatuotteet, vaan myös halvempia ja ennen kaikkea parempia, jotta teollisuus ja kuluttajat kiinnostuisivat tuotteista enemmän.

Santtu

Ps. Seuraavassa tekstissä käsittelen hyönteisruoan potentiaalista mittakavaa