Viisi tekstiä joilla aloittaa tutustuminen hyönteistalouteen

Valtaosa blogin lukijoista ei ole seurannut sitä alusta asti. Jos teksteistä pitää valita viisi oleellisinta, ne ovat mielestäni seuraavat:

1. Hyönteistalouden potentiaalista lyhyesti
"Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet. Molemmat organisaatiot, kuten myös useat tutkijat, ovat tulleet siihen lopputulokseen, että hyönteistaloudella voidaan saavuttaa huomattavaa taloudellista ja ympäristönsuojelullista etua nykyisiin tuotantoeläinkäytäntöihin verrattuna."


2. Hyönteistalous ja luvat
"Kirjoittaja kysyi noin kuukausi sitten EVIRA:lta Twitter-tilin kautta, miksi hyönteiselintarvikkeet ovat Suomessa kiellettyjä. Viraston pääjohtaja Matti Aho vastasi ja tapasimme asian tiimoilta 10.10.2014."


3. Resilientit elintarvikehyönteiset 
"Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde."

4. Hyönteistuotannon energiatehokkuudesta 
"Ihmisen syötäviä proteiinipitoisia kasveja, kuten soijaa, ei kannata syöttää hyönteisille. Ylimääräinen välivaihe vain heikentää tehokkuutta. Ihmiselle kelpaamattomasta (selluloosapitoisesta) kasvimateriasta sen sijaan kannattaa erottaa siinä olevat aminohapot syötävien hyönteisten avulla."


5. Hyönteisruoan ravitsemuksesta
"Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Esimerkiksi eräät länsiafrikkalaiset kansat saavat 5-10 % proteiinistaan hyönteisruuista. Samaan aikaan hyönteiset ovat käytännössä tuntemattomia länsimaisessa ruokakulttuurissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään hyönteisruokaa ravitsemuksellisesta näkökulmasta."


ja jokerina "Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa"



Santtu

Hyönteistalouden vuosi 2014

Vuosi 2014 oli erittäin nopean kehityksen aikaa modernin hyötyhyönteistaloudelle.

Yleistä

Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi länsimaisen elintarvike- ja rehuhyönteistalouden kehitykselle. Merkittävää edistystä on tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla. Media on ottanut asian käsittelyyn uskottavana elintarvikkeena sekä liiketoimintana, ensimmäiset teolliset hyönteiselintarvikkeet ovat tulleet kauppoihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa lisäksi useat yritykset ovat keränneet huomattavia sijoituksia. Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia vapauttivat hyönteiselintarvikkeet yleiseen käyttöön. EU on alkanut käsittelemään päivitettyä uuselintarvikeasetusta, jonka oletetaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella.

Uskallan väittää, että vuosi 2014 on ollut hyönteisravinnon kehitykselle merkittävin vuosi ikinä.

Media

Hyönteisravinto oli paljon esillä mediassa myös 2013 kun FAO:n aihetta käsitellyt raportti tuli esille. Tänä vuonna huomio kiinnittyi aiheeseen laajemmin ja monipuolisemmin. Aihe ei ole enää esillä puhtaana erikoisuutena tai kehitysmaissa tapahtuvana hätäravintona tai turistikokemuksena. Nyt hyönteiset olivat mediassa potentiaalisia maailman pelastajia ja suurliiketoimintaa.

Aihetta on käsitelty maailmalla lähes kaikissa merkittävimmistä talouslehdissä kuten Bloombergissä ja The Economist -lehdessä. Hyönteisravinto on ollut monipuolisesti esillä myös BBC:llä ja muissa suurissa medioissa. Suomessa aihe ja myös kirjoittaja ovat olleet esillä useissa merkittävissä paperimedioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Mediahuomio on ollut sävyltään hyvin positiivista ja kannustavaa. Hyönteistalouden etuja ei kiistetä juuri ollenkaan, ja ongelmatkin nähdään pääasiassa hyönteisruoan hyväksyttävyydessä ja yleisessä ällöttävyydessä. Kehitys on ollut erittäin hyvä ja alan kehitys on ollutkin paljon riippuvainen mediasta.

Investoinnit

Hyönteisruoka on tähän asti tuotettu pääasiassa pienissä maaseudulla sijaitsevissa yksiköissä ja tuotantoon on panostettu hyvin vähän pääomia. Suuri osa hyönteisistä on itse asiassa jopa keräilty, eli käytännössä tuotettu ilman investointeja. Lähtökohtaisesti kaksi miljardia hyönteissyöjää syövät hyvin kehittymättömillä välineillä tuotettuja elintarvikehyönteisiä. Tähän on alkanut tulla muutos nyt vuonna 2014, kun ensimmäiset merkittävät investoinnit länsimaisella tavalla toteutettuun teolliseen rehu- ja elintarvikehyönteisten tuotantoon on tehty. 

Esimerkiksi:

-Ranskalainen Ynsect on kerännyt 2014 1.8+5.5 miljoonaa euroa tuotekehitykseen sekä tehtaan suunnitellun. (http://www.ynsect.com/encore-un-test/)

- Agriprotein (Etelä-Afrikasta) joka on kerännyt 11miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria (http://www.reuters.com/article/2014/07/02/us-fly-farm-idUSKBN0F72FU20140702)

- World Entomophagy keräsi kaksi miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria farmin rakentamiseen (http://modernfarmer.com/2013/06/eating-bugs-world-entomophagy-harman-johar/)

- EXO-sirkkapatukoiden valmistaja keräsi 1.2 miljoonaa yhdysvaltojen dollaria (http://www.crainsnewyork.com/article/20140923/SMALLBIZ/140929960/investors-back-snacks-made-from-insects)

- Sixfood-sipsit saivat 70,559 USD Kickstartterissa (https://www.kickstarter.com/projects/sixfoods/six-foods-introducing-chirps-cricket-chips)

Vastaavia investointeja ei ollut tiedossa 2013 tai sitä edeltävällä ajalta. Muutos on merkittävä on ja antaa viitteitä uuden teollisuuden synnystä.

Useat länsimaiset kauppaketjut ovat ottaneet valikoimiinsa ensimmäiset hyönteisruokansa. Hyvinä esimerkkeinä useisiin yhdysvaltalaisiin liikkeisiin levinneet Chapul-sirkkapatukat sekä kauppaketju Jumbo, mikä otti myyntiin erilaiset toukista valmistetut mikroruoat kaikissa 400:ssa liikkeessä ympäri Hollantia.

EU

Uuselintarvikeasetus on estänyt hyönteisruoan saapumisen Euroopan Unionin alueelle vuodesta 1997 lähtien. Vuosi 2014 toi muutoksen tähän. Hollanti, Belgia (kymmenen hyönteislajia) ja Iso-Britannia päättivät heti vuoden alussa uudesta tulkinnastaan ja vapauttivat samalla hyönteisruoan normaalin elintarvikelainsäädännön piiriin omalla alueellaan. Unioni ei ottanut kantaa asiaan ja näin maat muodostivat eräänlaisen hyönteiselitarvikevapaan alueen Unionin sisälle.

Samoihin aikoihin EU:n parlamentti ja komissio ottivat käsittelyyn uuselintarvikeasetuksen päivityksen, jonka uskotaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella. Uuden asetuksen pitäisi taata helppo hyväksyttämismenettely sellaisille elintarvikkeille, joita on käytetty merkittävissä määrin jossain päin maailma 25 vuoden ajan. Nykyinen käytäntö hyönteisten vaatimalle uuselintarvikeluvalle on niin vaikea ja kallis, että kukaan ei ole edes yrittänyt hakea sitä.

Yhteenveto

Hyönteistalouden esiinmarssi länsimaissa on alkanut tosissaan vuonna 2014. Ala on edistynyt niin median, lainsäädännön kuin investointien keräämisen kanssa. Vauhti on ollut nopeaa ja mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää se, mitä emme nähneet ja kuulleet. Oliko suuryrityksillä suurelle yleisölle tuntemattomia hyönteistalouteen liittyviä hankkeita? Kysykää kymmenen vuoden kuluttua.

Oliko 2014 suuren muutoksen alku vai muodustuiko odotusten kupla?



Santtu



Ps. Yhdysvalloissa sirkkajauhokilon kuluttajahinta oli  halvimmillaan 25-30 USD välissä vuoden lopussa. Paljonko se on vuoden 2015 lopussa? Seuraavassa tekstissä spekuloidaan vuotta 2015.

Hyönteisruoan vastustus?

Blogin kirjoittajalle on usein vihjattu, että kaikki eivät pidä hyönteistalouden viimeaikaisesta esiinmarssista. Valitettavasti asian vastustajat ja heidän argumenttinsa ovat toistaiseksi jääneet kirjoittajalle kovin tuntemattomiksi. Tässä tekstissä spekuloin, mistä voisi olla kyse.

 

 

Yleistä aiheesta

Kaikille asioille löytyy vastustajansa. Syitä hyönteisravinnon vastustamiselle on lukemattomia, mutta tässä tekstissä syyt on jaettu muutamaan pääryhmään, jotka ovat ällötys, talous, terveys ja muut syyt. On varmasti monia argumentteja, väitteitä sekä mielipiteitä, joilla asiaa vastustetaan, mutta joita en tässä maininnut. Lähettäkää sähköpostia ja kertokaa ne minulle. Osoite löytyy oikealta.

Ällötys

Hyvin tavallinen ja jossain mielessä myös ymmärrettävä argumentti hyönteisruoan
vastaisuudelle on sen aiheuttama ällötys. Tarkemmin miettiessä kyseessä on useimmiten ajatus hyönteisruuan ällöttävyydestä, koska suhteellisen harva on niitä maistanut.

Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

 



 

Suuri osa ihmisistä ei pidä jostain elintarvikkeesta. Syy voi liittyä niiden ulkonäköön, makuun, tekstuuriin, muiden suhtautumiseen siihen ja moniin muihin syihin. Toisin sanoen syyt olla syömättä hyönteisiä ovat pitkälti samat kuin joillain syyt olla syömättä sieniä, simpukoita, etanoita tai vaikkapa rapuja. Sillä erolla, että harvempi on koskaan joutunut edes miettimään suhtautumistaan hyönteisruokaan.


Toinen syy monen tuntemaan ällötykseen on hyönteisten kuulumattomuus perinteiseen suomalaiseen ruokakulttuuriin ja hyönteisten löytyminen ruoasta täällä on lähes poikkeuksetta merkki jostain negatiivisesta, usein jopa vakavasta vaarasta. Tämän perusteella negatiivinen mielikuva niistä nykytilanteessa on ihan perusteltu. Hyönteisruokaan liittyvä ällötys varmasti vähenee kun positiiviset uutiset ja kohtaamiset yleistyvät.

18.1.2014 Helsingin Sanomien internetsivulla olleen gallupin tulos. Äänestäjät olivat hyvin avoimia hyönteisruokaa kohtaan. Kuva: HS

 

Talous

Jotkut tahot vastustavat hyönteistaloutta sen taloudellisten vaikutusten takia. Hyönteisruoan ja rehun tuleminen ei aluksi aiheuta erityisempiä muutoksia kulutustottumuksissa, mutta ajan kanssa on oletettavaa, että sen suosio on pois joltain muilta tuotteilta. Tällaisia tuotteita ovat todennäköisesti ainakin lihatuotteet sekä soijarehu. Tällöin niiden myynti pienenee ja jo tehdyt investoinnit menettävät arvoaan. Useat perinteisten tuotantoeläinten kasvattajat joutuvat lopettamaan tai  sopeutumaan tilanteeseen. Soijan tuottajilla ja myyjillä on selkeä taloudellinen intressi vastustaa hyönteisrehua, koska se on suoraan pois tuodun soijan myynnistä. Soijantuojat sekä lihantuottajat ovat muodostaneet myös järjestäytyneitä ja vaikutusvaltaisia lobbausryhmiä, joihin on syytä suhtautua tosissaan.

Terveys

Monet ihmiset suhtautuvat varovaisesti hyönteisruoan terveysvaikutuksiin. Niiden tuntemattomuus aiheuttaa usein mielikuvan, että niiden vaikutuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Usein myös väitetään, että niiden tuotanto ei ole modernien hygieniakäytäntöjen mukaista. Myös hyönteisten ravitsemuksellinen laatu kyseenalaistetaan usein. Myös allergioista esitetään huolta. Olen näitä kaikkia aiheita käsitellyt blogin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

Muut syyt

Kirjoittaja on kuullut myös muita erikoisempia syitä, joista ehkä erikoisin on lihan kieltoon johtava porttiteoria. Siinä hyönteisruoka nähdään yhtenä askeleena polulla joka johtaa lihatalouden totaalikieltoon. Tällöin kaikki lihan potentiaalisesti korvaavat tuotteet ikään kuin antaisivat lisää perusteita sen kieltämiselle ekologisten ja eettisten syiden varjolla. Toinen perustelu, minkä kuulee silloin tällöin esitettävän on, etteivät hyönteiset olisi oikeaa ruokaa. Tällöin ne ovat jotain niin pientä ja merkityksetöntä, että niillä ei voisi korvata lihaa tai muita perinteisiä ruoka-aineita.

 
Laittakaa postia!



Santtu

Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa

Hyönteistalouden vapautuminen Suomessa tietää työtä, tuottoja ja ympäristön hyvinvointia. Pallo on poliitikoilla. Autetaan heitä ja lisätään painetta asian ympärillä.

 

---

Elintarvike- ja rehuhyönteiset vapaaksi Suomessa

Koska Suomessa? Kuva:Takeway

Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana ruokavaliotaan. Niitä voidaan myös kasvattaa kotimaisista lähteistä tuotantoeläinten rehuksi. Tällä hetkellä ne ovat Suomessa kiellettyjä, vaikka niiden käyttö on vapautettu esimerkiksi Belgiassa ja Yhdysvalloissa.

Hyönteisten käyttöä elintarvikkeena rajoitetaan EU:n uuselintarvikeasetuksella, mikä kieltää sellaisten elintarvikkeiden tuomisen markkinoille, joita ei käytetty EU:n alueella ennen vuotta 1997. Ainoa tapa saada ne markkinoille on erittäin kallis ja hidas uuselintarvikkeiden hyväksymismenettely. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Belgiaa vapauttamasta hyönteiselintarvikkeita. Myös Hollanti ja Englanti kiertävät asetusta porsaanreiällä, jota Suomessa ei hyväksytä.

Suomi on noin 15 % ja EU 30 % omavarainen valkuaisesta (proteiinista). Valtaosa tuontivalkuaisesta on GM-soijaa sen eri muodoissa. Yksi tehokas tapa tuottaa kotimaista valkuaisainetta on kasvattaa hyönteisiä. Niiden käytöllä olisi useita vahvuuksia:

- Hyönteisten käyttö ravintona mahdollistaisi ilmastopäästöjen vähenemisen

- Hyönteiset voivat syödä lähes mitä vain biologista materiaalia

- Hyönteiset vaativat vähemmän vettä kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus

- Hyönteisten kyky tiedostaa kärsimystä on alempi kuin normaaleilla tuotantoeläimillä

Hyönteiselintarvikkeilla ei ole havaittu erityisiä negatiivisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet, jotka ovat päätyneet suosittelemaan niiden käytön lisäämistä.

Jos Suomi ei vapauta hyönteistaloutta lähiaikoina, joudumme tilanteeseen, jossa osaaminen ja investoinnit on tehty Belgiaan ja muihin sen vapauttaneisiin maihin. EU:n vuosien kuluttua tuleva hyönteiselintarvikkeiden vapautus tarjoaisi Suomen oivallisena tuontimarkkinana. Voisimme olla eturintamassa kehittämässä alaa ja tuomassa Suomeen työtä.

Minä ja moni muu investoisi hyönteisalaan sen tultua luvalliseksi.

Lisätiedot:

Santtu Vekkeli (0407151337 / santtu at hyonteistalous.fi)

Linkkejä:

www.hyonteistalous.fi Ylläpitämäni suomenkielinen blogi

http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e00.htm FAO:n raportti syötävistä hyönteisistä

http://www.proteinsect.eu/ EU hanke hyönteisrehusta

Blogin kirjoittaja ja hyönteisasia Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat tutustui elintarvike- ja rehuhyönteisiin haastattelemalla blogin pitäjää. Samalla Topi Kairenius valmisti ötökkäaterian videolle.

Elintarvikehyönteisten ja blogin kirjoittajan medianäkyvyys kasvoi tällä kertaa koko aukeman kirjotuksella Hesarissa. Tekstit julkaistiin tiedesivuilla perjantaina 7.9.2014 ja se on luonteeltaan hyvin positiivnen. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita päätekstin otsikon mikä oli paperiversiossa "Tehoa toukkien ja kuoriaisten tuotantoon". Video löytyy ensimmäisestä linkistä, 

Aihe sai lähes koko aukeaman

Kirjoitukset tulivat hyvään aikaan. Kirjoittajan yritys Pohjolan Hyönteistalous Oy (Nordic Insect Economy Ltd) kerää pääomaa osakemyynnillä vuoden lopussa. Lisätietoa aiheesta myöhemmin.

Kirjotukset:

"Santtu Vekkeli kasvattaa syötäviä ötököitä Kouvolassa"

Huomaa otsikko

"Belgia salli ötökkäruuan ja saa etumatkaa hyönteistaloudelleen"

ja

"Hyi, kuinka hyvää!"

Santtu

Resilientit elintarvikehyönteiset

Elintarvikkeet ovat energian ja lääkkeiden ohella yksi kriittisimpiä tarpeita kriisiolosuhteissa. Vahvistaisiko hyönteiselintarvikkeiden yleistyminen kriisiajan elintarvikehuoltoa?

Elintarvikehuollon tulee kyetä tarjoamaan tarpeellinen määrä laadukasta ravintoa myös erilaisten kriisitilanteiden tapahtuessa. Kriisitilanne voi muodostua nopeasti ja sen vaikutukset voivat kestää kauan. Resilienssin käsitteellä tarkoitetaan tässä kykyä kestää ja mukautua muuttuneisiin olosuhteisiin menettämättä toimintakykyä.


Sitra rahoitti ja julkaisi mielenkiintoisen selvityksen hyönteisten potentiaalista ja mahdollisesta roolista osana poikkeusaikojen elintarvikehuoltoa. Otsikolla “Ilmastonmuutos, ketjuratkaisu ja ötökät” oleva esitys on suomalaisen sotilasprofessorin Mika Hyytiäisen näkemys hyönteiselintarvikkeista osana poikkeusaikojen elintarviketuotantoa. Mielenkiintoista luettavaa.

Esimerkissä käsitellään pääasiassa mikrokokoisia hyönteisfarmeja, joita hoitaisivat perheen kokoiset yksiköt. Hyönteisravintoa tuottavat suuremmatkin yksiköt voisivat olla paljon resilientimpiä kuin perinteiset lihantuotantoyksiköt, tai monet muut keskitetyn ja monimutkaisen logistiikkaketjun päässä olevat elintarvikkeet. Hyönteiset ovat myös monipuolisempaa ravintoa kuin perinteiset lihatuotteet.


Tässä kirjoituksessa olen verrannut hyönteisiä perinteisiin tuotantoeläimiin. Tarkempi katsaus tulee tähän blogiin myöhemmin. Samalla esittelen muutaman tuotekonseptin resilientistä hyönteistentuotantoketjusta.

Hitaasti kehittyvät poikkeustilanteet

Kauppasota ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä pitkäaikaisista poikkeustiloista. Näihin varautuessa on hyvä muistaa, että Eurooppa valkuaisomavaraisuus on noin 30 %. Suomen vastaava luku on arvioitu olevan n. 15 %. Monella Aasian maalla luku on vielä pienempi. 

Hyönteisfarmi voi olla hyvin tiivis ja vaatimaton

Valtaosa valkuaisesta käytetään tuotantoeläinten ruokintaan, joten on oletettavaa, että siitä joudutaan luopumaan suurissa määrin varastojen tyhjentyessä. Pystytäänkö korvaava proteiini tuottamaan Suomessa tai EU:ssa? Tällöin tarvittava viljelyala olisi jostakin muusta pois. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa muutoin käyttämättömästä biomateriaalin ohivirrasta, ja tällöin niillä voitaisiin korvata perinteisten tuotantoeläinten tuottamaa proteiinia ilman suuria muutoksia peltoalan käytössä.

Hyönteiselintarvikkeet nopeasti kehittyvissä poikkeusoloissa

Suurimittakaavaisella hyönteistaloudella on mahdollisuus ylläpitää toimintakykynsä nopeissa tapahtumaketjuissa, kuten sotatilanteessa, jolloin sitä yritetään halvauttaa tietoisesti. Tämä kuitenkin vaatii, että asiaa on huomioitu tuotantoa rakentaessa. Samat asiat pätevät myös pienimuotoiseen hyönteistuotantoon, jota voidaan tehdä esimerkiksi linkin perhemittakaavassa.


Hyönteisten tuotanto vaatii teoriassa vain lämpöä ja ravintoa. Juomavettä ne eivät tarvitse, Yhdenkin päivän pakkanen tuhoaa suurimman osan kasvavista hyönteisistä ja joskus myös niiden munat. Kasvatustilojen tulisi pysyä lämpiminä myös sähköjen katkettua. Tämän voi toteuttaa useilla eri tavoilla ja on mahdollista, että hyönteiset voivat lämmittää tilan jopa itse, jos niitä on erittäin tiheästi kohtuullisesti eristetyssä tilanteessa. Lämpimillä alueilla lämpö ei tuota ongelmaa ja ylikuumenemista on helppo hallita, koska useiden hyönteisten kasvu häiriintyy vasta lähellä 50 asteen lämpötilaa.


Hyönteisten ravintoa on mahdollista varata useiden kuukausien kasvatusta varten. Tämä ei maksa paljoa, mutta tarvitsee huomattavan määrän varastointitilaa. Hyönteisten etu ravinnon kanssa on, että ne voivat syödä erittäin monipuolista ravintoa, jota voidaan saada niin lähialueelta.

Hyönteisten kasvatus onnistuu myös kotiolosuhteissa. Kuva: Tiny Farms

Hyönteisten kasvatusyksiköiden on mahdollista olla myös hyönteisten lisääntymisen kannalta omavaraisia. On kuitenkin mahdollista, että tähän ei ryhdytä keskitetyn munatuotannon etujen takia. Munien varaaminen ja kuljettaminen on erittäin helppoa verrattuna perinteisten tuotantoeläinten poikassiirtojen haasteisiin. Esimerkiksi Suomessa pääasiassa käytetyn Ross 508 -broilerihybridit munivat kanat tuodaan lennättämällä Skotlannista. Suomella ei tietääkseni ole omaa kykyä tuottaa suurta määrää broilereita munivien kanojen kuoltua muutamassa kuukaudessa. On hyvin kriittistä, että hyönteisten munatuotanto pysyy Suomessa.

Logistiikka, prosessointi ja hyönteiset

Ravinto pitää valmistaa ja kuljettaa sen syöjille. Kaikki perinteisistä tuotantoeläimistä valmistetut elintarvikkeet pitää kuljettaa ja prosessoida kohtuullisen monimutkaisen ketjun kautta. Eläin pitää kuljettaa kaukana sijaitsevasta tuotantolaitoksesta teurastamoon tai hätätapauksessa suoraan syöjien luokse. Sitten se pitää teurastaa ja syödä tai varastoida kylmään lähes välittömästi teurastuksen jälkeen, jotta liha ei pilaannu.


Hyönteisten kanssa on toisin. Niitä on mahdollista kasvattaa lähellä syöjiä jopa kaupunkien keskustoissa. Ne on helppo kuljettaa elävänä suoraan syöjille. Esimerkiksi jauhomadot selviävät postipaketissa useita viikkoja, kunhan eivät jäädy. Niiden prosessointi on erittäin helppoa ja ei vaadi oikeastaan minkäänlaista teknologiaa: hyönteiset voi keittää, paistaa tai kuivata ja sitten vaikka jauhaa. Hyönteisiä on myös erittäin helppo kasvattaa kotona.


Hyönteisten ravinto pitää kuljettaa tuotantopaikoille, mutta monipuolisuutensa takia kuljetusetäisyydet jäävät lyhyemmäksi kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Poikkeuksena tietysti laiduntavat eläimet.

Lopputulos

Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde.

Santtu

Hyötyhyönteiset taas mediassa

YLE, Helsingin Uutiset ja BBC kirjoittivat positiivisesti hyönteiselintarvikkeista.

On mielenkiintoista havaita, kuinka hyönteiselintarvikkeista on tulossa osa tavallisia uutisia. Viimeaikaisissa kirjoituksista kotimaasta havaitaan, että muualla länsimaailmassa on tapahtunut selvä muutos. Huomaa, kuinka aihe ei ole medialle enää utopiaa, jos verrataan esimerkiksi vuoden takaisiin entomofagiajuttuihin, jotka olivat lähinnä lyhyitä käännöksiä kansainvälisestä mediasta. Suuri muutos on tapahtunut.
Tänä viikkona mediassa olivat:


Topi Kairenius, EVIRA:n ylijohtaja Matti Aho ja Aleksi Naatula Turun nuorkauppakamarista.

- Hyönteiskokki haluaa sirkat ja jauhomadot ruokakauppoihin


Blogin kirjoittaja Santtu Vekkeli

- Hyönteisyrittäjä jauhaa toukkia sämpylöihinsä – söisitkö sinä näitä?

British Broadcasting Corporation eli BBC alan asiantuntijoiden kanssa

- Could insects be the wonder food of the future?




Santtu

Hyönteistalous ja luvat

Kirjoittaja kysyi noin kuukausi sitten EVIRA:lta Twitter-tilin kautta, miksi hyönteiselintarvikkeet ovat Suomessa kiellettyjä. Viraston pääjohtaja Matti Aho vastasi ja tapasimme asian tiimoilta 10.10.2014.

Kävimme oheisen kuvan mukaisen keskustelun ja sovimme tapaamisesta. Pääjohtajan Twitterissä esitämät kommentit osoittautuivat hieman liian positiivisiksi, mutta tapaaminen oli muutoin erittäin hyödyllinen. Kiitokset siitä! Olin myös yhteydessä suomalaisiin europarlamentaarikkoihin asian tiimoilta.

Matti Aho oli hyvin valmistautunut tapaamiseemme. Hän oli mm. soittanut hyönteiselintarvikkeet vapauttaneen Belgian kollegalleen. Aho myös kertoi uuselintarvikeasetuksen päivityksestä ja aikatauluista.


Tapaamisesta ja viesteistä europarlamentaarikoilta opin useita uusia mielenkiintoisia asioita.

- Hollanti ja Englanti käyttävät hyväksi uuselintarvikeasetuksen porsaanreikää. He katsovat, että kokonaiset hyönteiset eivät ole asetuksen piirissä, prosessoidut taas ovat. Tällaistä tulkintaa ei hyväksytä Suomessa. Uusi uuselintarvikeasetus kuulemma estää tämän.

- Belgia sooloilee myös muissa elintarvikesäännöissä. Tuonti sieltä on tiukasti kiellettyä. EU ei ole kieltänyt tai hyväksynyt menettelyä. Asiaa perustellaan sillä, että heillä oli kuulemma myös omaa hyönteiselintarviketuotantoa ennen vuotta 1997

- Uusi uuselintarvikeasetus lähetetään komissiolle ja parlamentille ensi viikon perjantain jälkeen. Kommentit luonnokseen tulee esittää ennen sitä. Arvioidaan, että kahden vuoden päästä uusi asetus on voimassa. Siitä vuosi lisää ennen kuin se olisi lopullisesti käytössä. Uudessa asetuksessa EU:n jäsenmaat voivat ilmoittaa elintarvikekäyttöön jossain päin maailmaa yleisessä käytössä olevia elintarvikkeita. Mikä tahansa maa saa sen jälkeen riitauttaa päätöksen ja EFSA ratkaisee. Nykyisessä asetuksessa elintarvikkeen olisi pitänyt olla Unionin alueella käytössä ennen vuotta 1997.

- EU:ssa on kova tahto saada hyönteiselintarvikkeista ja rehusta luvallisia.

- Kalanrehuksi saa myydä hyönteisiä.

- Rehuluvan voisi mahdollisesti saada hyönteisille. Eviraa kiinnostaa eniten turvallisuus. Nykyisten tutkimusten lisäksi halutaan kotimaisia tutkimuksia aiheesta.


Näiden tietojen perusteella voidaan olettaa että hyönteistalous on tulossa - hitaasti mutta varmasti.




Santtu

Blogin pitäjä Bassolla

Kirjoittaja kävi Bassoradiolla haastateltavana muutama viikko sitten. Nauhoitus epäonnistui teknisten ongelmien takia, mutta aiheesta julkaistiin nyt artikkeli.

Hyönteiselintarvikkeiden positiivinen mediahuomio jatkuu. Nyt aiheesta kirjoittaa vuorostaan bassomedia artikkellissaan "ÖTÖKKÄRAVINNON VALLANKUMOUKSESTA VASTAUS MAAPALLOMME YMPÄRISTÖONGELMIIN ?" 

Santtu

Bloomberg Businessweek & hyönteiselintarvikkeet

Hyönteiselintarvikeiden positiivinen mediahuomio jatkuu. Nyt toinenkin arvostetuimmista talouslehdistä Bloomberg Businessweek pureutui aiheeseen.

Bloomberg Businessweek puhuu hyönteisruoan taloudellisesta menestyksestä ja potentiaalista. Erityismaininnan saivat yhdysvaltalaiset pienyrityksent jotka ovat tulleet markkinoille erilaisilla hyönteisiä sisältävillä tuotteillaan. Lisäksi kirjoituksessa muistetaan mainita myös aiheeseen liittyvät ympäristöedut. Lue kirjoitus: Crickets: The Insect Food of the Future Is Finally Here.


The Economist julkaisi viikkoa aikaisemmin aiheesta lyhyen videon, joka löytyy tästä ja tekstin otsikolla "Bugs in the system - The merits and challengesof turning insects into food".



Santtu

Blogin pitäjä Prisma Studiossa

Blogin kirjoittaja vieraili YLE:n TV1:llä Prisma Studio -ohjelmassa Tiistaina 30.9.2014.

Kirjoittaja ja ötökkäkokki Topi Kairenius valmistivat hyönteisruokaa studion epäluuloisille vieraille. Katso postiivinen lopputulos tästä.


Tarkasta myös reseptit ja ötökänsyöntihaaste tästä.

Santtu

Ps. seraavassa viestissä on lisätietoja kirjoittajan yrityksestä.

The Economist ja hyönteiselintarvikkeet

Hyönteiselintarvikeiden suosio median puheenaiheena on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Suuret ja pienet lehdet kirjoittavat aiheesta lähes poikkeuksetta positiiviseen sävyyn. Nyt yksi maailman arvostetuimmista talouslehdistä The Economist on tarttunut aiheeseen.

Hyönteiselintarvikkeet olivat ympäristöihmisten ja akateemikkojen kiinnostuksen kohteena pitkään. Niistä kirjoittaminen suuressa kansainvälisessä lehdessä uskottavana tulevaisuuden elintarvikkeena olisi ollut scifiä vielä viisi vuotta sitten. Onneksi FAO:n raportti vuodelta 2013 ja yhdysvaltalaiset yrittäjät lisäsivät aiheen uskottavuutta nykyiseen tasoon.


The Economist julkaisi aiheesta lyhyen videon, joka löytyy tästä ja tekstin otsikolla "Bugs in the system - The merits and challengesof turning insects into food".

Tällaisella uudella ja erikoisella elintarvikkeella ei voi olla liikaa positiivista julkisuutta.




Santtu

Blogin pitäjä ja jauhomadot Ilta-Sanomissa

Jauhomadot ja Santtu Ilta-Sanomissa.

"Näin mönkii tulevaisuuden ruokaherkku! Tiesitkö nämä asiat lyömättömästä proteiinipommista?"

Lue kirjoitus tästä.





Santtu

Hyönteismättöä Huomenta Suomessa

Blogin ylläpitäjä sekä Topi Kairenius olivat kokkaamassa hyönteisiä Huomenta Suomi ohjelmassa 5.9.2014.

Katso klippi ötökkämätön kokkauksesta tästä.


Mukana oleva toukkien kasvatusastia on Samuli Helavuon suunnittelema hieno, keraaminen ja koivukantinen (pian joka kodista löytyvä) hyödyke.

Santtu

Osa III Hyönteisistä liiketoimintaa Suomessa

Miksi Suomessa kannattaisi valmistaa elintarvikehyönteisiä? Kirjoituksessa käsitellään asiaa ensi yleisesti, sitten negatiivisten ja positiivisten asioiden valossa.

Yleistä Suomesta

Suomi on hyönteistalouden kääpiö. Suurimmat alan toimijat täällä ovat tuholaistorjunta, mehiläistalous ja kalasyöttien kasvatus. Lisäksi on pienimuotoista kasvatusta kotieläinten ruuaksi. Elintarvikekäyttö on erittäin harvinaista ja puhtaasti alasta kiinnostuneiden harrastelijoiden ja maasta kaiken syövien pikkulasten pyörittämää toimintaa.


Suomalainen tuholaistorjunta ja mehiläistalous ovat nykyaikaisia ja kehittyineitä teollisuudenaloja ja niillä työskentelee satoja ihmisiä. Varsinkin tuholaistorjunta on erittäin teknologiapainotteinen ja käytetyt menetelmät ovat kansainvälisen huipputuotekehityksen tuloksia. Molempien ryhmien osaaminen ja teknologia soveltuu kuitenkin huonosti elintarvikehyönteisten kasvatukseen ja prosessointiin. Ne edustanevat silti alan lähintä asiantuntijaryhmää.


Hyönteistalouden vaatimat panostukset ja asennemuutoksen asettamat esteet saattavat olla helpommin ylitettävissä tämänhetkisen heikon taloustilanteen takia. Maatalous, kuten koko Suomen talous, on pahassa kriisissä ja kynnys kokeilla rohkeampia ratkaisua on pakko madaltua jossain vaiheessa. Ehkä tällöin annetaan lupa kokeilla 2,5 miljardilla esitestattua elintarvikekonseptia (joka on todettu turvalliseksi kehitysmaa Belgiassa).

Miksi panostaminen ei kannata Suomessa?

Tiukka ja joustamaton elintarvikesääntely. Hyönteiselintarvikkeiden sekä rehun myynti ja jopa yleinen tarjoaminen on kiellettyä. Kieltoa myös valvotaan. EVIRA esti ravintola Ötökkää tarjoamasta hyönteisruokaa yleisötilaisuudessa.


Kylmä ilmasto. Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä ja ne kykenevät kasvamaan vain jos lämpötila on tarpeeksi korkea. Suomessa on pakko käyttää lämmitettyjä tiloja jopa puolet vuodesta. Kylmä ilmasto toisaalta suojelee ympäristöä kylmää heikosti kestäviltä karanneilta tuotantohyönteisiltä.


Ei hyönteiselintarvikeperinnettä. Suomessa ei ole oikeastaan minkäänlaista perinnettä hyönteisten valmistamisesta elintarvikkeeksi. Hyönteiselintarvikkereseptit ja muut valmistusmenetelmät on kopioitu viimeisen muutaman vuoden aikana ulkomailta. Mahdollinen natiivien hyönteisruokaperinne on katkennut täydellisesti jossain vaiheessa.


Hyönteistalouden säästöt vedenkäytössä eivät hyödytä Suomessa. Suomessa on huomattavan paljon makeaa hyvänlaatuista vettä


Pienet kotimaan markkinat ja syrjäinen sijainti. Suomessa asuu vain noin viisi miljoonaa ihmistä. Lisäksi olemme Euroopan pohjoisnurkassa ja itänaapurinamme on maa, jonne hyönteiselintarvikkeiden markkinointi on todennäköisesti vielä äärimmäisen paljon vaikeampaa verrattuna länsimaihin. Hyönteiselintarvikkeet ovat bulkkituotteita ja logistiikkakulut ovat suhteellisesti merkittävät osa niiden kokonaishintaa. Teknologian kanssa samaa ongelmaa ei ole, mutta sen kehittäminen kaukana asiakkaista ja käyttäjistä on haasteellista. 

Korkeat verot ja kallis työvoima. Suomi on kallis ja raskaasti verotettu maa. Vastapainoksi on mahdollista saada erilaisia yritystukia. On vaikea arvioida hyönteiselintarvikealan mahdollisuuksia hyötyä tukirahoista. Jotkut alueet kuten kirjoittajalle tuttu Kymenlaakso ovat erittäin kohtuuhintaisia Suomen mittakaavassa.

Miksi kannattaa panostaa Suomessa?

Tiukka ja joustamaton elintarvikesääntely. Suomalainen elitarvikehygienia on erittäin hyvällä tasolla. Tästä esimerkkinä erityiesti Salmonellan vähäinen esiintyminen. Tämä mahdollistaa sen, että paikallinen hyönteiselintarviketuotanto tulee olemaan turvallista ja laadukasta. Voimme brändätä itsemme turvallisen ja laadukkaan hyönteisproteiinin tuottajaksi.


Suomen proteiiniomavaraisuus on 15 %, Euroopan 30 %. Omavaraisuus näinkin kriittisestä asiasta kuin syötävästä proteiinista, on yksi painava syy panostaa omaan tuotantoon. Yksi tapa nostaa omavaraisuusastetta on juuri hyönteisten tuotanto. Kauppasotien aikaan saattaa löytyä normaalia enemmän tahtoa sijoittaa julkista rahaa korkeamman omavaraisuuden saavuttamiseksi.


Maa, joka tahtoo ylläpitää maatalouden perustuotantoa. Suomessa julkinen valta on perinteisesti ollut valmis tekemään maatalouden perustuotantoa tukevia investointeja ja tulonsiirtoja.


Varakas maa. Suomi on varakas ja kehittynyt talous, jossa kuluttajilla on mahdollisuus ostaa tuotteita. Suomalaisilla sijoittajatahoilla on myös mahdollisuus investoida uusiin tuotteisiin.


Suomessa on kehittynyt elintarviketeollisuus. Täällä valmistetaan ja kehitetään uusia elintarvikkeita jatkuvasti. Oma paikallinen elintarviketeollisuus voi olla suuri asiakas hyönteiselintarvikkeille, kunhan niiden suosio kasvaa.


Tahtoa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Julkinen valta sekä yksityiset ihmiset ovat kohtuullisen valmiita sijoittamaan ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Elintarviketuotanto on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen tuottajia. Hyönteiselintarvikkeilla voidaan vaikuttaa päästöihin huomattavasti enemmän verrattuna perinteiseen elintarviketuotantoon.


Biotalous asetettu painopistealueeksi. Valtio on asettanut biotalouden yhdeksi talouden ja kasvun painopistealueeksi. Tämä helpottanee myös hyönteistalouden asemaa esimerkiksi julkisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kanssa, kunhan ala saa paremman laillisen aseman Suomessa.


Tahtoa vähentää tuotantoeläimien kärsimystä. Suomen yhteiskunta sekä kuluttajat ovat suhteellisen valmiita investoimaan siihen, että tuotantoeläinten kärsimykset vähenevät. tuotantoeläinten kärsimyksen minimointi myös nostaa kilpailevien lihatuotteiden hintaa.


Korkea teknologinen taso. Suomessa on korkeaa osaamista biologisella sekä maatalousteknisellä alalla. Tätä osaamistaa voidaan käyttää hyönteistalouden kehitämiseen, kun pääomat ovat käytettävissä.


Paljon metsää ja puuteollisuutta. Suomessa on valtavat raaka-ainevarannot käytettävissä, jos onnistutaan kehittämään menetelmiä, joilla hyönteiset voivat käyttää pääasiassa puumateriaalia ravintonaan.

Myynti ulkomaille

Suomesta tuskin tullaan viemään kuin kaikkein laadukkaimpia hyönteiselintarvikkeita ulkomaille; täällä on kuitenkin kylmää ja kallista. Sen sijaan on mahdollista, että suomalainen teknologia ja osaaminen muotoutuu suureksi vientituotteeksi. Tämä riippuu siitä, kuinka kauan meidän hyönteisteollisuutemme alkamiseen menee aikaa. Myös brändääminen ja media ovat kriittisessä osassa siinä, miten suomalainen hyönteistalous tullaan näkemään ulkomailla. Jokaisella taholla (yrittäjät, viranomaiset, poliikot, kuluttajat ja media) on kriittinen osansa menestystarinan luomisessa. Muilla ei vielä ole juuri sen parempia tuotteita tai menetelmiä.

Lopputulos

On olemassa paljon eri tekijöitä, mitkä tekevät Suomesta samaan aikaan hyvän ja huonon maan hyönteiselintarviketuotannolle. Valitettava lähtökohta kuitenkin on se, että pioneerivaiheen hyönteiselintarviketuotannolle olisi helpompiakin paikkoja. Suomella on kuitenkin myös omia hyviä puoliaan, kuten suuret metsävarannot.


Monien muiden maiden kyky kilpailla suomalaisia alan yrityksiä vastaan on nykytilanteessa parempi. Tämänhetkiset markkinat ovat Aasiassa ja Amerikan mantereella. Euroopan lainsäädäntö on toiminnalle suotuisaa vain Belgiassa. Uskon kuitenkin (ilman faktoja), että etumatka on mahdollista kuroa umpeen jos työhön päästään nopeasti.




Santtu





Ps. Seuraava teksti käsittelee hyönteistaloudella tehtävää voittoa

Stand-up esitys hyönteistaloudesta

Blogin ylläpitäjä oli puhumassa Dodon Haarukanjälki tapahtumassa 22.8.2014. Tilaisuuden teemana oli "ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?" ja keskityin puhumaan aiheen taloudesta.

Kevyt stand-up henkeen pidetty puhe löytyy täältä. Samasta linkistä löytyy myös tilaisuuden muut esiintyjät.







Kuvaaja: Topi Kairenius



Santtu

2. Mittakaavasta

Elintarviketeollisuus on arvioitu maailman suurimmaksi teollisuudenalaksi yli 10 % osuudellaan maailman bruttokansantuotteesta. Nyt elintarvikehyönteiset ovat tulossa mukaan tähän valtavaan teollisuuteen ja tekstissä esittelen sen potentiaalista mittakaavaa. Keskityn kahden tärkeimmän kilpailevan tuoteperheen mittakaavaan eli lihatalouteen sekä soijaan.

Yleistä

On hyvä miettiä mitä mittakaavaa elintarvikehyönteisten kilpailevat tuotteet edustavat. Elintarviketeollisuuden mittakaava on massiivinen kaikkialla maailmassa ja tämän takia pienikin markkinaosuus on euromääräisesti valtava. On esimerkiksi arvioitu, että EU-maiden elintarviketeollisuuden (myös täällä suurin teollisuudenala) liikevaihto oli 836 miljardia euroa ja se työllisti suoraan noin 3,8 miljoonaa henkilöä vuonna 2006.


Samalla tulee huomioida, että elintarvikeketju sisältää paljon muutakin kuin elintarviketeollisuuden. Tulevaisuuden toimivassa elintarvikehyönteisteollisuudessa on mukana seuraavat vaiheet: 


- Tutkimus ja tuotekehitys

- Kasvatuslaitteet

- Hyönteisten kasvatus

- Hyönteisten rehun kasvatus ja prosessointi

- Logistiikka

- Valvonta

- Rahoitus ja vakuutukset

- Prosessointi

- Markkinointi ja kaupankäynti

- Myynti vähittäiskaupassa

- Valmistus ja myynti ravintoloissa jne.


Yhdessä koko tämä ketju on paljon enemmän kuin vain se, mitä yleensä lasketaan elintarviketeollisuudeksi. Jokainen mainittu aihe tarvitsee omat asiantuntijansa ja käytäntönsä.

Kasvusta ja korvautumisesta

On oletettavaa, että länsimaiden elintarvikemyynnin volyymi ei kasvaa uusien tuotteiden tullessa markkinoille, sillä ruokaa on jo enemmän kuin tarpeeksi. Suurin osa ihmisille tarkoitetusta hyönteisravinnon markkinaosuudesta täällä on pois muilta tuotteilta, sama tilanne on myös rehun kanssa. Tämän pohjalta olen olettanut, että nykyinen kulutustaso on ainakin toistaiseksi maksimi, mitä länsimaissa voidaan hyönteisillä korvata. Oletus on teoreettinen, sillä hyönteiset eivät tietenkään tule korvaamaan kaikkea.


Tilanne on useiden kehitysmaiden tapauksessa erilainen. Niissä on pulaa sekä ihmisten ravinnosta (erityisesti proteiinista) että rehusta. Täten hyönteisruoka siellä voi teoriassa tulla markkinoille syrjäyttämättä soijaa ja lihatuotteita. Molemmat mahtuvat tällöin paremmin samoille tyydyttymättömille markkinoille. Väestön ja talouden kasvu nostavat proteiinin tarvetta ja jossain vaiheessa ympäristön rajat tulevat vastaan – elleivät ole tulleet jo.

Lihatalouden mittakaava

Neljä suurimman lihatuotteen eli naudan-, sian-, siipikarjan- ja lampaanlihan osuus EU-alueen koko maataloustuotannon kokonaisarvosta on noin neljännes. Lihatuotteita käytetään alueella noin 35 miljoonaa tonnia. Maailman lihatalouden tuotanto on nopeassa kasvusuhdanteessa, kuten seuraavissa kuvaajissa näkyy. Globaali lihan kulutus on mennyt jo yli 300 miljoonan tonnin vuodessa.

Kuva 1. Maailman strutsituottajaliiton kuvaaja eri lihatyyppien tuotannosta ja ennuste tulevasta.

Kuva 2. Lihantuotanto on kasvanut enemmän kuin ihmisten määrä.

Kuva 3. Lihan tuotanto kasvaa erityisesti kehitysmaissa. 

Soijan mittakaavasta

Soijaa, soijaöljyä ja öljyksi puristettavia siemeniä tuodaan EU:n alueelle noin 30-35 miljoonaa tonnia. Määrä on lähes sama kuin lihatuotteiden tuonti; kuitenkaan yhteys ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. 30-35 miljoonaa tonnia on huomattava määrä, kun mietitään sitä faktaa, että EU:n alueella tuotetaan vain noin miljoona tonnia soijaa. Tuontisoijaa tietysti voitaisiin korvata myös paikallisella tuotannolla, mutta se olisi hidasta ja jostain muusta tuotannosta pois (ilmeisesti myös kalliimpaa kuin tuonti).


Soijan tuotanto on ollut erittäin vahvassa kasvussa: Tuotanto on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, sen hinta jatkaa silti kasvuaan. Maailman soijasta tuotetaan enemmistö Amerikan mantereella ja tuotantovolyymin kasvu on saatu aikaan pääasiassa luomalla uusia peltoja viidakkoon ja muille maa-alueille, joilla ei ole aiemmin viljelty. Tämä on ympäristön kannalta erittäin huono asia.


Soijan kulutus tapahtuu pääasiassa tuotantoeläinten rehuna. Perinteiset tuotantoeläimet tarvitsevat soijaa huomattavasti enemmän, kuin mitä ne lopulta tuottavat ravintoa, ja täten soijan tarve olisi paljon pienempi ilman tätä hävikkiä. Hyönteiset ovat yksi mahdollisuus tuottaa eläinproteiinia tehokkaammin, mutta tällöin niille syötettäisiin parempaa ravintoa kuin mitä ne tarvitsevat.

Kuva 4. Soijan tuotanto maailmassa on ollut nopeassa kasvussa. 

Lopputulos

On erittäin tärkeää muistaa, että kaikkein kaupasta löydettyjen elintarvikeryhmien, elintarvikeketju sisältää paljon muutakin vaiheita ja toimijoita kuin elintarviketeollisuuden. Jokainen tuoteperhe vaati taustalleen esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä, perustuotannon, logistiikan ja vähittäismyynnin. Pelkät tuottajahinnat eivät siis kerro koko totuutta liikevaihdosta.


Soijaa, soijaöljyä ja öljyksi puristettavia siemeniä tuodaan Euroopan Unionin alueelle noin 30-35 miljoonaa tonnia. Myös lihatuotteita käytetään suurin piirtein sama määrä. Hyönteiselintarvikeet ovat siis tulossa mukaan valtaville ja kasvaville markkinoille pelkästään Euroopassa. Maailmanlaajuiset luvut ovat vielä paljon suurempia.

Santtu

Ps. Seuraava teskti käsittelee hyönteistelouden mahdollisuuksia Suomessa

Hyönteistalouden kaupallisesta potentiaalista osa 1. kilpailevat tuotteet

Seuraavissa teksteissä unohdetaan uuselintarvikeasetuksen kuristus ja suhtaudutaan elintarvikehyönteisiin kaupallisena ilmiönä. Miten ja kuinka paljon niillä saisi tehtyä rahaa?

Yleistä

Nykyisenkaltaisessa maailmassa on lähes varmaa, että hyönteisravinto ei yleisty tuontantoeläinten rehuna tai kuluttajien suosimana elintarvikkeena, ellei sen tuotantoa saada taloudellisesti kannattavaksi. Seuraavassa viidessä tekstissä käsittelen sitä, miten se onnistuu täällä Suomessa. Tekstien aiheet ovat:


1. Kilpailevat tuotteet

2. Mittakaavasta

3. Suomessa

4. ???=Profit

5. Tiivistelmä ja johtopäätökset

1. Kilpailevat tuotteet

Yleistä kilpailusta

Hyönteisten tuleminen markkinoille lisää siellä olevien elintarvikkeiden ja rehun määrää. Tällöin on lisättävä kulutusta tai jotkin tuotteet joutuvat luopumaan markkinaosuudestaan. Tilanne on helpompi kehitysmaissa joissa on suuri tarve lisäravinnolle (erityisesti proteiinille). Väestönkasvu aiheuttaa tarvetta vielä lisää. Hyönteisravinto tarjoaakin kehitysmaille potentiaalisesti halvan, helpon ja nopeasti perustettavan proteiinilähteen ilman, että sen tarvitsee edes syrjäyttää muita tuotteita markkinoilta.

Suomen tai muiden länsimaiden markkinoilla ruokaa ja proteiinia on vähintäänkin riittävästi. Täällä hyönteisten on haastettava ja riistettävä markkinaosuuksia muilta tuotteilta. Tämä on vaikeaa ja vaati laadukkaita ja halpoja tuotteita (tai julkisen vallan toimia).

Optimaallisessa tilanteessa hyönteisravinnolla voitaisiin korvata sekä lihatuotteita, että tuontisoijaa sellaisista raaka-aineilla ruokkimalla, jotka eivät ole nykyään käytettävissä elintarvikkeeksi.

Tuotteiden saatavuus

Lihaperäisten tuotteiden saatavuuteen saattaa tulla lähitulevaisuudessa muutoksia. On oletettavaa, että ympäristö ei kestä nykyvauhtia lisääntyvää lihatuotantoa enää tulevaisuudessa ja sen tuotantoon aletaan puuttua valtioiden toimin poistamalla subventioita ja asettamalla kieltoja sekä rangaistusmaksuja. Tällöin lihan hinta nousee radikaalisti. Tämä lisäksi tulee huomioida vielä biopolttoaineuden tuottaminen rehupelloilta.


Elintarvikehyönteisten voidaan olettaa korvaavan markkinoilla pääasiassa tuontisoijaa sekä perinteisiä lihatalouden tuotteita. Nämä kaksi taas liittyvät toisiinsa erittäin kiinteästi, koska suuri osa tuotantoeläinten ravinnosta on tuontisoijaa.

Perinteisten tuotantoeläinten liha

Kuluttajille myytävän lihan hinta on monimutkaisen subventioketjun tulos. EU:n ja paikallisen subventioiden jälkeen kaupassa olevan lihan hinta ei ole kovinkaan suorassa yhteydessä tuotannon ja raaka-aineiden varsinaiseen hintaan. Sama tosin pätee oikeastaan kaikkiin tuoteryhmiin kaupassa. Tuottajahinnat suomalaisille farmareille ovat uusimman tilaston mukaan seuraavanalaisia:

Naudanliha keskimäärin    3.04 €/kg
Sianliha keskimäärin          1.57 €/kg
Lampaanliha keskimäärin   2.63 €/kg
Siipikarja keskimäärin        1.74 €/kg


Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita, että hinnat eivät todellakaan heijastele tuontantoeläimille arvioituja ympäristövaikutuksia tai suhteellista rehun kulutusta. 

Hyönteiselintarvikkeiden on helppo voittaa lihatuotteet hinnassa, eettisyydessä, ympäristöystävällisyydessä. Tuotteiden välinen kamppailu varmasti keskittyy siihen, että hyönteisravinnon tulee olla haluttavampia ja parempia kuin lihatuotteet. Kuluttajat ovat todennäköisesti valmiita maksamaaan nykyistä paljon enemmän lihatuotteista, jolleivät korvaavat tuotteet ole laadultaan ja haluttavuudeltaan vastaavia. Pelkkä raha ei ratkaise, kun rahaa on.


Hyönteisruoan kilpailutilanne lihatuotteita vastaan on erilainen kehitysmaissa, joissa raha on tiukassa ja useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta ostaa lihatuotteita edes nykyisillä hinnoilla. Myös ne, joilla varaa on, voivat säästää suhteellisesti suuren määrän rahaa, jos lihan korvaava hyönteisruoka on halvempaa. Hyönteisruoan ei todennäköisesti tarvitse olla yhtä haluttavaa kuin lihatuotteet tällaisessa tilanteessa. Tosin sosiaaliset seikat taustalla ovat vaikeita ennakoida. Entä jos ihmiset ovat mieluummin nälässä kun syövät hyönteisravintoa?

Soija

Soijaa ja sen öljyä käytetään eläinten rehuna sekä ihmisravintona. Soijan hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana vähän yli 200 yhdysvaltojen dollarista yli viiteen sataan dollariin tonni (0.15-0.38 €/kg). Kuten kuvassa 1 näkyy, on soijan hinta on ollut vahvassa nousussa ja kysynnän yhä kasvaessa sen hinnan ei voida olettaa laskevan ainakaan lähitulevaisuudessa. Soijan hinta on noussut vaikka sen tuotanto melkein tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Kuva 1. Soijan hintakehitys viimeisen kymmnen vuoden aikana. 

Muut kilpailijat

Mielenkiintoisena, mutta ei triviaalina lisänä, voidaan todeta, että hyönteisistä saadaan muutakin kuin ruokaa. Esimerkiksi niiden kitiini, rasvat ja bioaktiiviset yhdisteet todennäköisesti löytävät erilaisia käyttökohteita. Aihe ansaitsee oman blogikirjoituksensa.

Lopputulos

Hyönteiselintarvikkeiden suurimmat kilpailijat ovat perinteiset lihatuotteet sekä soija. Soijan hinta on noussut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen käyttäjät ovat pääosin tuotantoeläimet. Tämä hinnanousu on tapahtunut suurista tuotantolisäyksistä huolimatta. Voidaan jopa todeta, että soija on pääkilpailija hyönteisravinnolle. 

Erityisesti lihan hinta on voimakkaasti subventioista ja poliittisista päätöksistä riippuvainen. Hyönteiselintarvikkeilla ei tule olemaan vaikeuksia kilpailla hinnassa lihatuotteiden kanssa edes nykyisillä hinnoilla ja ne muodostanevat minimitason kaupallisille hyönteiselintarvikkeille. Lihatuoteiden ja soijan hinnan voi olettaa nousevan vielä enemmän nykyisestä tasostaan.


Molemmat tuotelajit ovat vakiinnuttaneet asemansa kuluttajien mielessä ja on oletettavaa, että hyönteisravinnon on vaikea syrjäyttää näitä markkinoilla. On mahdollista, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan lihatuotteista huomattavasti hyönteisiä enemmän, ellei markkinoille tule hyvin haluttuja hyönteiselintarviketuotteita. Hyönteisravinnon tulisi siis olla, ei vain ympäristöysvällisempiä kuin lihatuotteet, vaan myös halvempia ja ennen kaikkea parempia, jotta teollisuus ja kuluttajat kiinnostuisivat tuotteista enemmän.

Santtu

Ps. Seuraavassa tekstissä käsittelen hyönteisruoan potentiaalista mittakavaa