Hyönteistalouden potentiaalista lyhyesti

Tässä tekstissä keskityn lyhyesti hyönteistalouden hyviin puoliin. Ongelmat ja yhteenveto tulevat tähän blogiin myöhemmin.


Jokainen eritelty kohta saa oman tekstinsä myöhemmin.


Ravintokäytön lisäksi hyönteisillä on muita ehkä vielä kriittisempiä rooleja, esimerkiksi pölyttäjinä, maaperän muokkaajina ja aineiden kierron osana hajottajina. Nämä muut roolit ovat lähes ainoa tapa, joilla hyönteisiä käytetään hyväksi länsimaissa, ainakin tällä hetkellä.


Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet. Molemmat organisaatiot, kuten myös useat tutkijat, ovat tulleet siihen lopputulokseen, että hyönteistaloudella voidaan saavuttaa huomattavaa taloudellista ja ympäristönsuojelullista etua nykyisiin tuotantoeläinkäytäntöihin verrattuna. Puhtaan negatiivisia arvioita minulle ei ole tullut vastaan.


FAO julkaisi vuonna 2013 kirjan ihmisten hyönteisravinnon mahdollisuuksiin liittyen (http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e00.htm) kirjanm, jossa se yhteenvetää tämänhetkistä tietoa mahdollisuuksista. EU:lla on myös oma hanke, (http://www.proteinsect.eu/) jossa verkosto eri tutkimustintituutteja selvittää hyönteisten soveltuvuutta eläinehuksi. Molemmat ovat päätyneet siihen, että oikein toteutettuna hyönteisistä saattaa olla valtavaa hyötyä elintarviketuotannon ekologisuuden ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta.


Edellämainituissa raporteissa päädytään varsinkin seuraaviin etuihin:


- Hyönteisten käyttö ravintona mahdollistaisi elintarviketalouden ilmastopäästöjen vähentymisen, jos sillä korvattaisiin lihan kulutusta. Esimerkiksi karjantuotannon osuudeksi koko kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu FAO yhteenvedossa 14,5 % (http://www.fao.org/docrep/018/i3437e/i3437e.pdf)


- Hyönteisten tuotanto vaatii vähemmän rehua kuin perinteinen tuotantoeläintalous.


- Hyönteiset voivat käyttää ravinnokseen materiaa, jota muut tuontantoeläimet eivät voi käyttää joko ollenkaan tai hyvin vähän


- Hyönteisten kasvatus vaatii vähemmän vettä kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus


- Hyönteisten kasvatus vaatii vähemmän tilaa. Hyönteiset kasvavat erittäin vaatimattomissa oloissa, usein ilman tarvetta valolle. Ne kestävät mm. lämpötilaheittoja ja huonoa ilmanlaatua


- Ruokahyönteisten tuotanto on helpommin ja nopeammin skaalattavissa kuin lihantuotanto. On yleisesti havaittu että hyönteiset muuttavat ravinnon omaksi massakseen huomattavasti nopeammin kuin nopeimmatkaan lihatuotantoeläimet.


- Hyönteisten tuotanto ei vaadi suuria investointeja


- Hyönteisten lajivalikoima ja jalostusnopeus ovat huomattavasti suurempia, kuin perinteisillä tuotantoeläimillä.


- Hyönteisten kyky tiedostaa kärsimystä on alempi kuin normaalisti käytetyillä tuotantoeläimillä.


On hyvä muistaa, että länsimainen ravintohyönteisten tuotanto on hyvin pienimuotoista ja kehittymätöntä. Siksi on mahdollista, tai jopa oletettavaa, että 25 vuoden päästä tehokkuus on paljon parempi, ja etu perinteisiin tuotantoeläimiin suurempi.


Santtu


ps. Seuraava kirjoitus tiivistää hyönteistalouteen liittyviä ongelmia.