Hyönteisravinto, kuten lähes kaikki eliöperäistä ainetta sisältävät elintarvikeet, voivat aiheuttaa allergisia oireita. Vaikka hyönteisperäinen ravinto onkin normaali osa ruokavaliota useilla kansoilla, se on hyvin tuntematon ja vähän kokeiltu länsimaisessa ruokavaliossa. Tämän takia hyönteisruoan allergiavaikutukset länsimaissa ovat yhä paljolti mysteeri. Sen verran tiedetään varmasti, että allergioita syötäville hyönteisille tiedetään esiintyvän.
Tiedot allergiavaikutuksista
Tunnetuimmat hyönteisallergiat liittyvät niiden puremiin ja pistoihin. Valtaosa ihmisistä on kokenut kutiavia paukamia jonkin hyönteisen pureman jäljiltä. Toiseksi yleisin allergiatyyppi länsimaissa on altistuminen vahingossa elintarvikkeen joukkoon joutuneille hyönteisten kappaleille. Esimerkiksi torakankappaleiden tiedetään aiheuttavan allergisia oireita suurelle joukolle ihmisiä. Moni suomalainenkin saa oireita suklaasta ja kaakaosta, mutta usein tällöin onkin kyseessä yliherkkyys torakan allergeeneille.Yhdysvaltojen kansallisella elintarviketurvallisuutta valvovalla virastolla FDA:lla on ohjearvo, kuinka paljon hyönteisten kappaleita saa elintarvikkeista löytyä.
Yleisesti monessa lähteessä arvioidaan, että allergiset reaktiot syötäville hyönteisille ovat suhteellisen harvinaisia henkilöillä, joilla ei ole alun perin havittu hyönteisallergiaa, Esimerkiksi erityistä herkkyyttä hyttysenpistoille. Yleisin reitti allergeeneille vaikuttaisi kuitenkin olevan hengitystiet ja iho.
Yleisimmät ja vakavimmat allergiaoireet ovat tunnettuja erilaisilla ammattilaisilla, jotka työskentelevät suurien hyönteismäärien kanssa jatkuvasti (esim. pähkinöiden joukossa on usein suuri määrä hyönteisiä). Tällöin tulee huomoida, että allergeenit liittyvät usein hyönteisten ulosteisiin, ulosteiden aerosoleihin, ilmassa leijuviin hyönteiskappaleisiin sekä muihin niistä peräisin oleviin eritteisiin. Jatkuvat altistukset ilmeisesti lisäävät todennäköisyyttä herkistyä näille. Tämä on erityisen tärkeää huomioida suunniteltaessa teollista tuotantoa. Esimerkiksi maapähkinöiden puhdistajien uskotaan saavan oireita pähkinöiden seassa olevista hyönteisten eritteistä ja kappaleista. Suuria määriä perhosia käsittelevässä teollisuudessa (esim. silkki) tiedetään esiintyvät erittäin paljon hengitysastmaa suojavarusteiden käytöstä huolimatta. On myös tunnettua, että heinäsirkkoja rehuksi valmistaneet ovat kärsineet hengistystieoireista. Hengitystiealtistuksen minimointi korostuu useassa tutkimuksessa.
Tropomyosiinit
Bernton ja Brown '67
Otsikon tutkijat suorittivat '67 allergiakokeita hyönteisistä valmistetuilla preperaateilla. Tutkimuksessa käytettiin seuraavista hyönteisistä valmistettuja preparaatteja: banaanikärpänen, Sitophilus oryzae (Kärsäkäs), Intianjouhokoisa, Oryzaephilus surinamensis (Härömäiset yläheimosta),Tribolium castaneum (pimikkökuoriaisten heimosta), Tribolium confusum (kovakuoriaisten lahkosta) ja Rhyzopertha dominica (Jumimaiset yläheimosta). 29,6 % niistä, joilla oli tunnettuja allergioita antoivat jonkinlaisen ihoreaktion. Sama luku niille joilla ei ollut tunnettuja allergioita oli 25,8 %. Luvut ovat yllätävän lähellä toisiaan. Intianjauhokoisa aiheutti allergiaa useimmalle ja Rhyzopertha dominica vähiten. Allergeenisuus on siis riipuvainen hyönteislajista. Näiden ihotestien luotettavuus kertomaan syötävien hyönteisten allergisuudesta on ilmeisen heikko. Mielenkiintoista on, että ihotesti antaa oireita vain, jos samalle allergeenille on altistunut jo aiemmin. Miten altistuminen on tapahtunut? Mahdollisesti allergeeneja on päätynyt pieniä määriä elintarvikeiden joukkoon. Kuumennuksella 100 °C oli oireita vähentävä vaikutus, mutta se ei poistanut niitä.
Ravinnosta lopputuotteeseen tulevat allergeenit
Nykytiedon valossa on epätodennäköistä, että hyönteisillä ruokitut eläimet saisivat mahdollisia hyönteisten allergeenisia ominaisuuksia. Aiheesta ei kuitenkaan ole juuri tutkimustuloksia. Sen sijaan on todennäköisempää, että hyönteisten ravinto vaikuttaa niiden allergeenisuutteen. Hyönteisten ravinto ja kasvuolosuhteet vaikuttavat huomattavasti niiden rakenteeseen, makuun ja on oletettavaa, että ravinnon komponentteja säilyy niissä lopputuotteeseen asti. Tämäkin aihe vatii selvittämistä.
Mitkä hyönteiset aiheuttavat allergiaa?
Lähtökohta on, että kaikki hyönteiset sisältävät allergeeneja. Kysymys pitäisikin esittää, että mitkä hyönteiset sisältävät pienimmälle ihmismäärälle oireita aiheuttavia allergeeneja. Allergioiden aiheuttavuutta voidaan testata useilla eri menetelmillä . Näillä saadaan yleiskuva testatun kohteen allergeenisuudesta, mutta arkielämässä allergeenisuus testataan useimmiten kokeilemalla ja toteamalla mahdolliset oireet. Tämän takia olisi erittäin hyödyllistä saada tietoa siitä, mitkä hyönteiset sisältävät samoja allergeeneja, eli ovat ns. ristiallergeenisia. Tällöin olisi mahdollista vältellä toisia samantyyppisiä allergeeneja sisältäviä hyönteisiä.
Lopputulos
Kuten hyönteisravinto yleensä, tämäkin aihe vaatii huomattavasti lisää tutkimusta. Erityisen mielenkiintoista olisi selvittää, kuinka paljon hyönteisallergiaa esiintyy kansoilla, jotka syövät erittäin paljon hyönteisiä ravintonaan. Onko hyönteisallergia siellä yleistä? Onko allergioista päästy eroon valitsemalla oikeanlaisia hyönteisiä ja valmistusmenetelmiä? Suhteudutaanko allergioihin kuten täällä, tiedostamalla kohde ja olemalla syömättä kyseistä lajia? Entä sairaalatestit?
Hyönteisten teollista kasvatusta ja prosessointia mietittäessä, on tärkeää huomioida erilaisten hyönteisjätösten aiheuttamat terveysongelmat työntekijöissä. Tämän vaatii huomattavia investointeja erilaisiin suojavarusteisiin ja muihin työturvallisuusjärjestelmiin. Aihe vaatii myös lisätutkimusta, kuten melkein kaikki otsikon aiheeseen liityvä.
Eri hyönteiset sisältävät eri allergeeneja ja eri allergeenit vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. On erittäin tärkää pitää allergeenisuutta yhtenä valitakriteerinä päätettäessä teollisen tuotannon käyttöön tulevista lajeista.
Santtu
Ps. Seuraava kirjoitukseni käsittelee elintarvikepatogeeneja hyönteisravinnossa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti