Elintarvikkeet ovat energian ja lääkkeiden ohella yksi kriittisimpiä tarpeita kriisiolosuhteissa. Vahvistaisiko hyönteiselintarvikkeiden yleistyminen kriisiajan elintarvikehuoltoa?
Elintarvikehuollon tulee kyetä tarjoamaan tarpeellinen määrä laadukasta ravintoa myös erilaisten kriisitilanteiden tapahtuessa. Kriisitilanne voi muodostua nopeasti ja sen vaikutukset voivat kestää kauan. Resilienssin käsitteellä tarkoitetaan tässä kykyä kestää ja mukautua muuttuneisiin olosuhteisiin menettämättä toimintakykyä.
Sitra rahoitti ja julkaisi mielenkiintoisen selvityksen hyönteisten potentiaalista ja mahdollisesta roolista osana poikkeusaikojen elintarvikehuoltoa. Otsikolla “Ilmastonmuutos, ketjuratkaisu ja ötökät” oleva esitys on suomalaisen sotilasprofessorin Mika Hyytiäisen näkemys hyönteiselintarvikkeista osana poikkeusaikojen elintarviketuotantoa. Mielenkiintoista luettavaa.
Esimerkissä käsitellään pääasiassa mikrokokoisia hyönteisfarmeja, joita hoitaisivat perheen kokoiset yksiköt. Hyönteisravintoa tuottavat suuremmatkin yksiköt voisivat olla paljon resilientimpiä kuin perinteiset lihantuotantoyksiköt, tai monet muut keskitetyn ja monimutkaisen logistiikkaketjun päässä olevat elintarvikkeet. Hyönteiset ovat myös monipuolisempaa ravintoa kuin perinteiset lihatuotteet.
Tässä kirjoituksessa olen verrannut hyönteisiä perinteisiin tuotantoeläimiin. Tarkempi katsaus tulee tähän blogiin myöhemmin. Samalla esittelen muutaman tuotekonseptin resilientistä hyönteistentuotantoketjusta.
Kauppasota ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä pitkäaikaisista poikkeustiloista. Näihin varautuessa on hyvä muistaa, että Eurooppa valkuaisomavaraisuus on noin 30 %. Suomen vastaava luku on arvioitu olevan n. 15 %. Monella Aasian maalla luku on vielä pienempi.
Valtaosa valkuaisesta käytetään tuotantoeläinten ruokintaan, joten on oletettavaa, että siitä joudutaan luopumaan suurissa määrin varastojen tyhjentyessä. Pystytäänkö korvaava proteiini tuottamaan Suomessa tai EU:ssa? Tällöin tarvittava viljelyala olisi jostakin muusta pois. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa muutoin käyttämättömästä biomateriaalin ohivirrasta, ja tällöin niillä voitaisiin korvata perinteisten tuotantoeläinten tuottamaa proteiinia ilman suuria muutoksia peltoalan käytössä.
Suurimittakaavaisella hyönteistaloudella on mahdollisuus ylläpitää toimintakykynsä nopeissa tapahtumaketjuissa, kuten sotatilanteessa, jolloin sitä yritetään halvauttaa tietoisesti. Tämä kuitenkin vaatii, että asiaa on huomioitu tuotantoa rakentaessa. Samat asiat pätevät myös pienimuotoiseen hyönteistuotantoon, jota voidaan tehdä esimerkiksi linkin perhemittakaavassa.
Hyönteisten tuotanto vaatii teoriassa vain lämpöä ja ravintoa. Juomavettä ne eivät tarvitse, Yhdenkin päivän pakkanen tuhoaa suurimman osan kasvavista hyönteisistä ja joskus myös niiden munat. Kasvatustilojen tulisi pysyä lämpiminä myös sähköjen katkettua. Tämän voi toteuttaa useilla eri tavoilla ja on mahdollista, että hyönteiset voivat lämmittää tilan jopa itse, jos niitä on erittäin tiheästi kohtuullisesti eristetyssä tilanteessa. Lämpimillä alueilla lämpö ei tuota ongelmaa ja ylikuumenemista on helppo hallita, koska useiden hyönteisten kasvu häiriintyy vasta lähellä 50 asteen lämpötilaa.
Hyönteisten ravintoa on mahdollista varata useiden kuukausien kasvatusta varten. Tämä ei maksa paljoa, mutta tarvitsee huomattavan määrän varastointitilaa. Hyönteisten etu ravinnon kanssa on, että ne voivat syödä erittäin monipuolista ravintoa, jota voidaan saada niin lähialueelta.
Hyönteisten kasvatusyksiköiden on mahdollista olla myös hyönteisten lisääntymisen kannalta omavaraisia. On kuitenkin mahdollista, että tähän ei ryhdytä keskitetyn munatuotannon etujen takia. Munien varaaminen ja kuljettaminen on erittäin helppoa verrattuna perinteisten tuotantoeläinten poikassiirtojen haasteisiin. Esimerkiksi Suomessa pääasiassa käytetyn Ross 508 -broilerihybridit munivat kanat tuodaan lennättämällä Skotlannista. Suomella ei tietääkseni ole omaa kykyä tuottaa suurta määrää broilereita munivien kanojen kuoltua muutamassa kuukaudessa. On hyvin kriittistä, että hyönteisten munatuotanto pysyy Suomessa.
Ravinto pitää valmistaa ja kuljettaa sen syöjille. Kaikki perinteisistä tuotantoeläimistä valmistetut elintarvikkeet pitää kuljettaa ja prosessoida kohtuullisen monimutkaisen ketjun kautta. Eläin pitää kuljettaa kaukana sijaitsevasta tuotantolaitoksesta teurastamoon tai hätätapauksessa suoraan syöjien luokse. Sitten se pitää teurastaa ja syödä tai varastoida kylmään lähes välittömästi teurastuksen jälkeen, jotta liha ei pilaannu.
Hyönteisten kanssa on toisin. Niitä on mahdollista kasvattaa lähellä syöjiä jopa kaupunkien keskustoissa. Ne on helppo kuljettaa elävänä suoraan syöjille. Esimerkiksi jauhomadot selviävät postipaketissa useita viikkoja, kunhan eivät jäädy. Niiden prosessointi on erittäin helppoa ja ei vaadi oikeastaan minkäänlaista teknologiaa: hyönteiset voi keittää, paistaa tai kuivata ja sitten vaikka jauhaa. Hyönteisiä on myös erittäin helppo kasvattaa kotona.
Hyönteisten ravinto pitää kuljettaa tuotantopaikoille, mutta monipuolisuutensa takia kuljetusetäisyydet jäävät lyhyemmäksi kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Poikkeuksena tietysti laiduntavat eläimet.
Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde.
Tässä kirjoituksessa olen verrannut hyönteisiä perinteisiin tuotantoeläimiin. Tarkempi katsaus tulee tähän blogiin myöhemmin. Samalla esittelen muutaman tuotekonseptin resilientistä hyönteistentuotantoketjusta.
Hitaasti kehittyvät poikkeustilanteet
Kauppasota ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä pitkäaikaisista poikkeustiloista. Näihin varautuessa on hyvä muistaa, että Eurooppa valkuaisomavaraisuus on noin 30 %. Suomen vastaava luku on arvioitu olevan n. 15 %. Monella Aasian maalla luku on vielä pienempi.
 |
| Hyönteisfarmi voi olla hyvin tiivis ja vaatimaton |
Valtaosa valkuaisesta käytetään tuotantoeläinten ruokintaan, joten on oletettavaa, että siitä joudutaan luopumaan suurissa määrin varastojen tyhjentyessä. Pystytäänkö korvaava proteiini tuottamaan Suomessa tai EU:ssa? Tällöin tarvittava viljelyala olisi jostakin muusta pois. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa muutoin käyttämättömästä biomateriaalin ohivirrasta, ja tällöin niillä voitaisiin korvata perinteisten tuotantoeläinten tuottamaa proteiinia ilman suuria muutoksia peltoalan käytössä.
Hyönteiselintarvikkeet nopeasti kehittyvissä poikkeusoloissa
Suurimittakaavaisella hyönteistaloudella on mahdollisuus ylläpitää toimintakykynsä nopeissa tapahtumaketjuissa, kuten sotatilanteessa, jolloin sitä yritetään halvauttaa tietoisesti. Tämä kuitenkin vaatii, että asiaa on huomioitu tuotantoa rakentaessa. Samat asiat pätevät myös pienimuotoiseen hyönteistuotantoon, jota voidaan tehdä esimerkiksi linkin perhemittakaavassa.
Hyönteisten tuotanto vaatii teoriassa vain lämpöä ja ravintoa. Juomavettä ne eivät tarvitse, Yhdenkin päivän pakkanen tuhoaa suurimman osan kasvavista hyönteisistä ja joskus myös niiden munat. Kasvatustilojen tulisi pysyä lämpiminä myös sähköjen katkettua. Tämän voi toteuttaa useilla eri tavoilla ja on mahdollista, että hyönteiset voivat lämmittää tilan jopa itse, jos niitä on erittäin tiheästi kohtuullisesti eristetyssä tilanteessa. Lämpimillä alueilla lämpö ei tuota ongelmaa ja ylikuumenemista on helppo hallita, koska useiden hyönteisten kasvu häiriintyy vasta lähellä 50 asteen lämpötilaa.
Hyönteisten ravintoa on mahdollista varata useiden kuukausien kasvatusta varten. Tämä ei maksa paljoa, mutta tarvitsee huomattavan määrän varastointitilaa. Hyönteisten etu ravinnon kanssa on, että ne voivat syödä erittäin monipuolista ravintoa, jota voidaan saada niin lähialueelta.
 |
| Hyönteisten kasvatus onnistuu myös kotiolosuhteissa. Kuva: Tiny Farms |
Hyönteisten kasvatusyksiköiden on mahdollista olla myös hyönteisten lisääntymisen kannalta omavaraisia. On kuitenkin mahdollista, että tähän ei ryhdytä keskitetyn munatuotannon etujen takia. Munien varaaminen ja kuljettaminen on erittäin helppoa verrattuna perinteisten tuotantoeläinten poikassiirtojen haasteisiin. Esimerkiksi Suomessa pääasiassa käytetyn Ross 508 -broilerihybridit munivat kanat tuodaan lennättämällä Skotlannista. Suomella ei tietääkseni ole omaa kykyä tuottaa suurta määrää broilereita munivien kanojen kuoltua muutamassa kuukaudessa. On hyvin kriittistä, että hyönteisten munatuotanto pysyy Suomessa.
Logistiikka, prosessointi ja hyönteiset
Ravinto pitää valmistaa ja kuljettaa sen syöjille. Kaikki perinteisistä tuotantoeläimistä valmistetut elintarvikkeet pitää kuljettaa ja prosessoida kohtuullisen monimutkaisen ketjun kautta. Eläin pitää kuljettaa kaukana sijaitsevasta tuotantolaitoksesta teurastamoon tai hätätapauksessa suoraan syöjien luokse. Sitten se pitää teurastaa ja syödä tai varastoida kylmään lähes välittömästi teurastuksen jälkeen, jotta liha ei pilaannu.
Hyönteisten kanssa on toisin. Niitä on mahdollista kasvattaa lähellä syöjiä jopa kaupunkien keskustoissa. Ne on helppo kuljettaa elävänä suoraan syöjille. Esimerkiksi jauhomadot selviävät postipaketissa useita viikkoja, kunhan eivät jäädy. Niiden prosessointi on erittäin helppoa ja ei vaadi oikeastaan minkäänlaista teknologiaa: hyönteiset voi keittää, paistaa tai kuivata ja sitten vaikka jauhaa. Hyönteisiä on myös erittäin helppo kasvattaa kotona.
Hyönteisten ravinto pitää kuljettaa tuotantopaikoille, mutta monipuolisuutensa takia kuljetusetäisyydet jäävät lyhyemmäksi kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Poikkeuksena tietysti laiduntavat eläimet.
Lopputulos
Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde.
Santtu
