Lyhyesti kasvisruokavaliosta ja hyönteisistä

Elintarvikehyönteiset ja kasvisyöjät ovat kohdanneet toisensa vaihtelevalla menestyksellä. Samaan aikaan maailmalla on muodostunut hyönteisravinnolle myötämielisiä vegaani- tai kasviruokavaliota kannattavia auktoriteetteja sekä tiukkoja vastustajia.

Hyönteiselintarvikkeet ovat saaneet monet eriasteiset kasvissyöjät miettimään ja kirjoittamaan suhtautumisestaan hyönteiselintarvikkeisiin. Esim. tässä ja tässä. Aihe on monipuolinen ja siihen liittyy useita eri painotuksilla harkittavia argumentteja. Lopputoteutukseen vaikuttaa usein, onko kasvisruokailun taustalla:


- Pyrkimys välttää kaikkien eliöiden kärsimystä ja kärsivätkö hyönteiset?

- Pyrkimys välttää lihatalouden aiheuttamaa ympäristön kuormitusta

- Kasvisruokailun terveysvaikutukset

- Pyrkimys olla surmaamatta mitään eläimiä

Hyönteisruoalla on puolellaan hyvät argumentit kaikkiin muihin paitsi tappamista koskevaan perusteeseen. Kärsimyksestä ja sen puutteesta löytyy tietoa ja pohdintaa esimerkiksi Oxfordin yliopiston Practical Ethics palstalta. Kärsimyksestä löytyy enemmän tietoa Ilkka Taposen blogista sekä EU:ssa alan euroopan johtavalta yksiköltä eli Wageningenin yliopistolta tilatusta selvityksestä.

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelusta on kirjoitettu jo aiemmin tässä blogissa esimerkiksi tässä ja tässä. Asian voi tiivistää siihen, että hyönteisravinto mahdollistaa sellaisten materiaalien käytön ihmisravintona, jotka muutoin eivät soveltuisi siihen ollenkaan. Tällaisia materiaalivirtoja ovat mm. kasvien korret sekä puiden lehdet. Tällöin tarvitaan huomattavasti vähemmän peltojen pinta-alaa tuottamaan ihmisten tarvitsemat ravinteet. Hyönteisten ulostetta voidaan vieläpä käyttää korvaamaan tuotantoeläinten lantaa lannoitteena ihmisravinnon tuotantoon käytetyillä pelloilla.

Terveysvaikutukset

Hyönteisruoan positiivista terveysvaikutuksista on vielä vähän tietoa, mutta hyönteisten ja hyönteisruokien sisältämät ravintoaineet lupaavat hyvää. Arvot riippuvat paljolti hyönteislajista, mutta esim. kotisirkassa on kalan kaltainen omega-3 ja -6 rasvahappokoostumus. Ne sisältävät myös huomattavia määriä kasvisruoassa niukasti esiintyviä ravinteita, kuten B12 vitamiinia, jota on kotisirkoissa 8.7 µg p per 100 g (esimerkiksi sianlihassa sitä on 0.5 µg p per 100 g).




Santtu

Hyönteisruoka Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä

Blogin kirjoittaja/yrittäjä Santtu Vekkeli, toimittaja Riku Rantala, kokki/ex-malli Pipsa Hurmerinta sekä hyönteiskokki Topi Kairenius olivat esillä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä peräti 8 sivun artikkelissa.

Voit lukea kirjoituksen tästä

On erittäin hienoa, että media pitää aihetta esillä ja artikkelit ovata päässeet YÄK-juttujen ohi.

Hyönteistalouden vuosi 2015 - mikä voi mennä pilalle

Minkälainen vuodesta 2015 voi tulla elintarvike- ja rehuhyönteisille? Tässä kirjoituksessa arvioin asioita, jotka voivat mennä pieleen. Tuleva kirjoitus käsittelee oletettavia positiivisia tapahtumia, mutta nyt käsitellään riskejä.

Yleistä

Hyönteistalouden vuosi 2014 oli erittäin nopeaa etenemistä lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Jatkuuko positiivinen vire vuonna 2015? Useat asiat voivat mennä huonosti. Voi tulla maailmanlaajuinen tai paikallinen hyönteisruokaskandaali, jokin media tai kilpaileva tuote voi aloittaa mustamaalauskampanjan ja lobbata hyönteiselintarvikkeet pois uudesta uuselintarvikeasetuksesta jne.

Ruokaskandaali

Vakava hyönteisravintoon liittyvä elintarvikeskandaali voi muuttaa hyvin alkaneen kehityksen alan vakavaksi eloonjäämiskamppailuksi länsimaissa. Ajatellaan tapahtumasarjaa, jossa esimerkiksi hollantilaiset hyönteiseinekset levitävät (tai niiden epäillään levittävän) salmonellaa sadoille ihmisille ja osa sairastuneista olisi myös naapurimaissa. Tällainen tapahtumasarja aiheuttaisi todennäköisesti koko länsimaailmaan leviävän mediailmiön, joka olisi mittakaavaltaan paljon positiivisia ilmiöitä laajempi.

 Muutaman ihmisen menehtyminen skandaalin osana saattaisi johtaa mielikuva- ja julkisuustappioiden lisäksi hyönteiselintarvikkeiden lainsäädännön vapautumisen loppumiseen Euroopassa tai pahimmillaan koko länsimaailmassa. Tällöin pahin tapahtumasarja ei ole uuselintarvikeasetuksen uudistuksen pysähtyminen, vaan totaalikielto ennen uusia kasvatusmenetelmiä koskevia tutkimustuloksia. Pioneerivaiheen hyönteisruokayrityksillä on normaaliakin suurempi vastuu tuotteiden turvallisuudesta.

Mustamaalaus ja lobbaus

Monella taholla on taloudellinen intressi vastustaa hyönteisruoan ja -rehun yleistymistä erityisesti länsimaissa. Yksi tehokkain tapa vaikuttaa ötököiden yleistymiseen elintarvike ja rehumarkkinoilla on vaikuttaminen niiden sääntelyyn. Erityisen helpoksi tämän tekee pienen ja uuden hyönteisalan rajallinen kyky vaikuttaa omaan sääntelyynsä. Alalla ei ole myöskään juuri saavutettuja etuja, vaan se on riippuvainen tulevista helpotuksista erityisesti Euroopassa. 

Mitä voisi tapahtua? Mahdollisia tapahtumasarjoja on lukuisia, mutta seuraava neljä tapahtumaa ovat mielestäni todennäköisimmät:

1) Soijateollisuus lobbaa vahvasti rehuhyönteisten käytön estävän TSE-asetuksen muuttamattomuuden puolesta. Tällöin ne kykenevät säilyttämään valkuaismarkkinoiden pääroolin ilman Amerikan mantereen ulkopuolisia haastajia. Soijateollisuus on miljardiluokan yritykseen erittäin vahva lobbaaja ja olisi erikoista, jos he eivät pyri haittaamaan potentiaalisten kilpailijoiden tulemista markkinoille. Suurimmat ponnistukset heidän kannattaa keskittää pääasiallisille soijan tuontialueille eli Eurooppaan ja Aasiaan. Hyönteisten käytön lisääntyminen vähentäisi soijan käyttöä rehuna sekä elintarvikkeena.

2) Liha-alan toimijat voivat lobata uuselintarvikeasetuksen muutosta vastaan sekä vaatia kalliita tuotantotapavaatimuksia hyönteistalouden toimijoille. Liha-ala on valtava teollisuudenala ja sillä on ollut taloudellisesti vaikeat ajat. Hyönteistalouden tuoma pienkin liikevaihdon menetys tai edes uhka siitä voi olla vakava uhka koko teollisuuden alalle.

3) Liha-alan toimijoille on hyvin kriittistä, että ympäristövaikutuksella ei ole vaikutusta ruokatarvikkeiden hintaan. Lihateollisuuden edustajat lobbaavat nykyisen asianlaidan ylläpitämisen puolesta jo nyt. Kasvis- ja hyönteisruoka saisivat suuren edun jos lihatalous esimerkiksi menettäisi julkisen talouden sille antama subventiot.

4) Liha- ja soijateollisuudella on myös mahdollista mustamaalata hyönteisruokaa epämiellyttäväksi. Mielikuvilla on suuri vaikutus yleisön suhtautumiseen erilaisiin elintarvikkeisiin, ja tällöin eksoottisen elintarvikkeen ollessa kyseessä, mustamaalaus voi upota hyvin tehokkaasti yleisöön.

Maailmanaajuisen hyönteisruoka ja -rehuteollisuuden on hyvin tärkeää aloittaa tehokas yhteistyö asian puolesta lobbaamisessa. Kilpailevat tuotteet ovat erittäin aktiivisia oman sääntelyynsä vaikuttaia.

Investoinnit, markkinat ja tuotteet

2015 on myös uusien kuluttajatuotteiden sekä teknologioiden testaamisen aikaa. Kelpaavatko erilaiset hyönteiselintarvikkeet kuluttajille? Saavuttavatko uudet kasvatuslaitokset parempia tuloksia kuin vanhat? On kriittistä, että rehu- ja elintarvikehyönteisten tuotantokustannukset saadaan selkeään laskuun jo ensi vuonna. Kymmenien eurojen kilohinta hyönteisjauholle muodostuu jo lähitulevasuudessa kasvua estäväksi tekijäksi. Jo vuoden 2015 aikana pitää jauhon hinta saada laskuun tai kuluttajatuotteiden ja tuotantolaitosten investoinnit vaarantuvat raaka-aineen liian suuren hinnan takia. Liian huono osaaminen vuonna 2015 hidastaisi alan kehitystä juuri suurimman kasvun aikana.

Yhteenveto

Vuosi 2015 on kriittinen länsimaisen hyönteistalouden kehityksessä. Se sisältää suuria riskejä, jotka tulee tiedostaa ja alan on järjestäydyttävä, jotta vastatoimet ja oman edun puolustaminen on mahdollista. Varsinkin kaikki eurooppalaiset hyönteistalouden toimijat ovat vielä samankaltaisessa tilanteessa ja niiden tavoitteet lainsäädännön sekä julkisuuden kanssa ovat hyvin samankaltaisia. Kirjoittaja ei keksi mitään syytä, miksi etujärjestöä ei kannata perustaa ja siihen panostaa.



Santtu




Ps. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään vuoteen 2015 liittyviä positiivisia asioita

Viisi tekstiä joilla aloittaa tutustuminen hyönteistalouteen

Valtaosa blogin lukijoista ei ole seurannut sitä alusta asti. Jos teksteistä pitää valita viisi oleellisinta, ne ovat mielestäni seuraavat:

1. Hyönteistalouden potentiaalista lyhyesti
"Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet. Molemmat organisaatiot, kuten myös useat tutkijat, ovat tulleet siihen lopputulokseen, että hyönteistaloudella voidaan saavuttaa huomattavaa taloudellista ja ympäristönsuojelullista etua nykyisiin tuotantoeläinkäytäntöihin verrattuna."


2. Hyönteistalous ja luvat
"Kirjoittaja kysyi noin kuukausi sitten EVIRA:lta Twitter-tilin kautta, miksi hyönteiselintarvikkeet ovat Suomessa kiellettyjä. Viraston pääjohtaja Matti Aho vastasi ja tapasimme asian tiimoilta 10.10.2014."


3. Resilientit elintarvikehyönteiset 
"Hyönteisillä on useita potentiaalisia etuja perinteiseen tuotantoeläintalouteen verrattuna. Yksi niistä on niiden tuotannon kyky kestää erilaisten häiriötilojen vaikutusta. Yhtään merkittävää heikkoutta perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna en keksinyt. On tärkeää huomioida, että hyönteisten tuotantojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan sellaisella tavalla, mikä käyttää hyväkseen niiden potentiaalia poikkeustiloissa. Aihe vaatii lisää tutkimusta ja se on myös mahdollisesti järkevä strategisten sijoitusten kohde."

4. Hyönteistuotannon energiatehokkuudesta 
"Ihmisen syötäviä proteiinipitoisia kasveja, kuten soijaa, ei kannata syöttää hyönteisille. Ylimääräinen välivaihe vain heikentää tehokkuutta. Ihmiselle kelpaamattomasta (selluloosapitoisesta) kasvimateriasta sen sijaan kannattaa erottaa siinä olevat aminohapot syötävien hyönteisten avulla."


5. Hyönteisruoan ravitsemuksesta
"Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana normaalia ruokavaliotaan. Esimerkiksi eräät länsiafrikkalaiset kansat saavat 5-10 % proteiinistaan hyönteisruuista. Samaan aikaan hyönteiset ovat käytännössä tuntemattomia länsimaisessa ruokakulttuurissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään hyönteisruokaa ravitsemuksellisesta näkökulmasta."


ja jokerina "Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa"



Santtu

Hyönteistalouden vuosi 2014

Vuosi 2014 oli erittäin nopean kehityksen aikaa modernin hyötyhyönteistaloudelle.

Yleistä

Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi länsimaisen elintarvike- ja rehuhyönteistalouden kehitykselle. Merkittävää edistystä on tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla. Media on ottanut asian käsittelyyn uskottavana elintarvikkeena sekä liiketoimintana, ensimmäiset teolliset hyönteiselintarvikkeet ovat tulleet kauppoihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa lisäksi useat yritykset ovat keränneet huomattavia sijoituksia. Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia vapauttivat hyönteiselintarvikkeet yleiseen käyttöön. EU on alkanut käsittelemään päivitettyä uuselintarvikeasetusta, jonka oletetaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella.

Uskallan väittää, että vuosi 2014 on ollut hyönteisravinnon kehitykselle merkittävin vuosi ikinä.

Media

Hyönteisravinto oli paljon esillä mediassa myös 2013 kun FAO:n aihetta käsitellyt raportti tuli esille. Tänä vuonna huomio kiinnittyi aiheeseen laajemmin ja monipuolisemmin. Aihe ei ole enää esillä puhtaana erikoisuutena tai kehitysmaissa tapahtuvana hätäravintona tai turistikokemuksena. Nyt hyönteiset olivat mediassa potentiaalisia maailman pelastajia ja suurliiketoimintaa.

Aihetta on käsitelty maailmalla lähes kaikissa merkittävimmistä talouslehdissä kuten Bloombergissä ja The Economist -lehdessä. Hyönteisravinto on ollut monipuolisesti esillä myös BBC:llä ja muissa suurissa medioissa. Suomessa aihe ja myös kirjoittaja ovat olleet esillä useissa merkittävissä paperimedioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Mediahuomio on ollut sävyltään hyvin positiivista ja kannustavaa. Hyönteistalouden etuja ei kiistetä juuri ollenkaan, ja ongelmatkin nähdään pääasiassa hyönteisruoan hyväksyttävyydessä ja yleisessä ällöttävyydessä. Kehitys on ollut erittäin hyvä ja alan kehitys on ollutkin paljon riippuvainen mediasta.

Investoinnit

Hyönteisruoka on tähän asti tuotettu pääasiassa pienissä maaseudulla sijaitsevissa yksiköissä ja tuotantoon on panostettu hyvin vähän pääomia. Suuri osa hyönteisistä on itse asiassa jopa keräilty, eli käytännössä tuotettu ilman investointeja. Lähtökohtaisesti kaksi miljardia hyönteissyöjää syövät hyvin kehittymättömillä välineillä tuotettuja elintarvikehyönteisiä. Tähän on alkanut tulla muutos nyt vuonna 2014, kun ensimmäiset merkittävät investoinnit länsimaisella tavalla toteutettuun teolliseen rehu- ja elintarvikehyönteisten tuotantoon on tehty. 

Esimerkiksi:

-Ranskalainen Ynsect on kerännyt 2014 1.8+5.5 miljoonaa euroa tuotekehitykseen sekä tehtaan suunnitellun. (http://www.ynsect.com/encore-un-test/)

- Agriprotein (Etelä-Afrikasta) joka on kerännyt 11miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria (http://www.reuters.com/article/2014/07/02/us-fly-farm-idUSKBN0F72FU20140702)

- World Entomophagy keräsi kaksi miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria farmin rakentamiseen (http://modernfarmer.com/2013/06/eating-bugs-world-entomophagy-harman-johar/)

- EXO-sirkkapatukoiden valmistaja keräsi 1.2 miljoonaa yhdysvaltojen dollaria (http://www.crainsnewyork.com/article/20140923/SMALLBIZ/140929960/investors-back-snacks-made-from-insects)

- Sixfood-sipsit saivat 70,559 USD Kickstartterissa (https://www.kickstarter.com/projects/sixfoods/six-foods-introducing-chirps-cricket-chips)

Vastaavia investointeja ei ollut tiedossa 2013 tai sitä edeltävällä ajalta. Muutos on merkittävä on ja antaa viitteitä uuden teollisuuden synnystä.

Useat länsimaiset kauppaketjut ovat ottaneet valikoimiinsa ensimmäiset hyönteisruokansa. Hyvinä esimerkkeinä useisiin yhdysvaltalaisiin liikkeisiin levinneet Chapul-sirkkapatukat sekä kauppaketju Jumbo, mikä otti myyntiin erilaiset toukista valmistetut mikroruoat kaikissa 400:ssa liikkeessä ympäri Hollantia.

EU

Uuselintarvikeasetus on estänyt hyönteisruoan saapumisen Euroopan Unionin alueelle vuodesta 1997 lähtien. Vuosi 2014 toi muutoksen tähän. Hollanti, Belgia (kymmenen hyönteislajia) ja Iso-Britannia päättivät heti vuoden alussa uudesta tulkinnastaan ja vapauttivat samalla hyönteisruoan normaalin elintarvikelainsäädännön piiriin omalla alueellaan. Unioni ei ottanut kantaa asiaan ja näin maat muodostivat eräänlaisen hyönteiselitarvikevapaan alueen Unionin sisälle.

Samoihin aikoihin EU:n parlamentti ja komissio ottivat käsittelyyn uuselintarvikeasetuksen päivityksen, jonka uskotaan vapauttavan hyönteiselintarvikeet koko Unionin alueella. Uuden asetuksen pitäisi taata helppo hyväksyttämismenettely sellaisille elintarvikkeille, joita on käytetty merkittävissä määrin jossain päin maailma 25 vuoden ajan. Nykyinen käytäntö hyönteisten vaatimalle uuselintarvikeluvalle on niin vaikea ja kallis, että kukaan ei ole edes yrittänyt hakea sitä.

Yhteenveto

Hyönteistalouden esiinmarssi länsimaissa on alkanut tosissaan vuonna 2014. Ala on edistynyt niin median, lainsäädännön kuin investointien keräämisen kanssa. Vauhti on ollut nopeaa ja mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää se, mitä emme nähneet ja kuulleet. Oliko suuryrityksillä suurelle yleisölle tuntemattomia hyönteistalouteen liittyviä hankkeita? Kysykää kymmenen vuoden kuluttua.

Oliko 2014 suuren muutoksen alku vai muodustuiko odotusten kupla?



Santtu



Ps. Yhdysvalloissa sirkkajauhokilon kuluttajahinta oli  halvimmillaan 25-30 USD välissä vuoden lopussa. Paljonko se on vuoden 2015 lopussa? Seuraavassa tekstissä spekuloidaan vuotta 2015.

Hyönteisruoan vastustus?

Blogin kirjoittajalle on usein vihjattu, että kaikki eivät pidä hyönteistalouden viimeaikaisesta esiinmarssista. Valitettavasti asian vastustajat ja heidän argumenttinsa ovat toistaiseksi jääneet kirjoittajalle kovin tuntemattomiksi. Tässä tekstissä spekuloin, mistä voisi olla kyse.

 

 

Yleistä aiheesta

Kaikille asioille löytyy vastustajansa. Syitä hyönteisravinnon vastustamiselle on lukemattomia, mutta tässä tekstissä syyt on jaettu muutamaan pääryhmään, jotka ovat ällötys, talous, terveys ja muut syyt. On varmasti monia argumentteja, väitteitä sekä mielipiteitä, joilla asiaa vastustetaan, mutta joita en tässä maininnut. Lähettäkää sähköpostia ja kertokaa ne minulle. Osoite löytyy oikealta.

Ällötys

Hyvin tavallinen ja jossain mielessä myös ymmärrettävä argumentti hyönteisruoan
vastaisuudelle on sen aiheuttama ällötys. Tarkemmin miettiessä kyseessä on useimmiten ajatus hyönteisruuan ällöttävyydestä, koska suhteellisen harva on niitä maistanut.

Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

 



 

Suuri osa ihmisistä ei pidä jostain elintarvikkeesta. Syy voi liittyä niiden ulkonäköön, makuun, tekstuuriin, muiden suhtautumiseen siihen ja moniin muihin syihin. Toisin sanoen syyt olla syömättä hyönteisiä ovat pitkälti samat kuin joillain syyt olla syömättä sieniä, simpukoita, etanoita tai vaikkapa rapuja. Sillä erolla, että harvempi on koskaan joutunut edes miettimään suhtautumistaan hyönteisruokaan.


Toinen syy monen tuntemaan ällötykseen on hyönteisten kuulumattomuus perinteiseen suomalaiseen ruokakulttuuriin ja hyönteisten löytyminen ruoasta täällä on lähes poikkeuksetta merkki jostain negatiivisesta, usein jopa vakavasta vaarasta. Tämän perusteella negatiivinen mielikuva niistä nykytilanteessa on ihan perusteltu. Hyönteisruokaan liittyvä ällötys varmasti vähenee kun positiiviset uutiset ja kohtaamiset yleistyvät.

18.1.2014 Helsingin Sanomien internetsivulla olleen gallupin tulos. Äänestäjät olivat hyvin avoimia hyönteisruokaa kohtaan. Kuva: HS

 

Talous

Jotkut tahot vastustavat hyönteistaloutta sen taloudellisten vaikutusten takia. Hyönteisruoan ja rehun tuleminen ei aluksi aiheuta erityisempiä muutoksia kulutustottumuksissa, mutta ajan kanssa on oletettavaa, että sen suosio on pois joltain muilta tuotteilta. Tällaisia tuotteita ovat todennäköisesti ainakin lihatuotteet sekä soijarehu. Tällöin niiden myynti pienenee ja jo tehdyt investoinnit menettävät arvoaan. Useat perinteisten tuotantoeläinten kasvattajat joutuvat lopettamaan tai  sopeutumaan tilanteeseen. Soijan tuottajilla ja myyjillä on selkeä taloudellinen intressi vastustaa hyönteisrehua, koska se on suoraan pois tuodun soijan myynnistä. Soijantuojat sekä lihantuottajat ovat muodostaneet myös järjestäytyneitä ja vaikutusvaltaisia lobbausryhmiä, joihin on syytä suhtautua tosissaan.

Terveys

Monet ihmiset suhtautuvat varovaisesti hyönteisruoan terveysvaikutuksiin. Niiden tuntemattomuus aiheuttaa usein mielikuvan, että niiden vaikutuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Usein myös väitetään, että niiden tuotanto ei ole modernien hygieniakäytäntöjen mukaista. Myös hyönteisten ravitsemuksellinen laatu kyseenalaistetaan usein. Myös allergioista esitetään huolta. Olen näitä kaikkia aiheita käsitellyt blogin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

Muut syyt

Kirjoittaja on kuullut myös muita erikoisempia syitä, joista ehkä erikoisin on lihan kieltoon johtava porttiteoria. Siinä hyönteisruoka nähdään yhtenä askeleena polulla joka johtaa lihatalouden totaalikieltoon. Tällöin kaikki lihan potentiaalisesti korvaavat tuotteet ikään kuin antaisivat lisää perusteita sen kieltämiselle ekologisten ja eettisten syiden varjolla. Toinen perustelu, minkä kuulee silloin tällöin esitettävän on, etteivät hyönteiset olisi oikeaa ruokaa. Tällöin ne ovat jotain niin pientä ja merkityksetöntä, että niillä ei voisi korvata lihaa tai muita perinteisiä ruoka-aineita.

 
Laittakaa postia!



Santtu

Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa

Hyönteistalouden vapautuminen Suomessa tietää työtä, tuottoja ja ympäristön hyvinvointia. Pallo on poliitikoilla. Autetaan heitä ja lisätään painetta asian ympärillä.

 

---

Elintarvike- ja rehuhyönteiset vapaaksi Suomessa

Koska Suomessa? Kuva:Takeway

Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana ruokavaliotaan. Niitä voidaan myös kasvattaa kotimaisista lähteistä tuotantoeläinten rehuksi. Tällä hetkellä ne ovat Suomessa kiellettyjä, vaikka niiden käyttö on vapautettu esimerkiksi Belgiassa ja Yhdysvalloissa.

Hyönteisten käyttöä elintarvikkeena rajoitetaan EU:n uuselintarvikeasetuksella, mikä kieltää sellaisten elintarvikkeiden tuomisen markkinoille, joita ei käytetty EU:n alueella ennen vuotta 1997. Ainoa tapa saada ne markkinoille on erittäin kallis ja hidas uuselintarvikkeiden hyväksymismenettely. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Belgiaa vapauttamasta hyönteiselintarvikkeita. Myös Hollanti ja Englanti kiertävät asetusta porsaanreiällä, jota Suomessa ei hyväksytä.

Suomi on noin 15 % ja EU 30 % omavarainen valkuaisesta (proteiinista). Valtaosa tuontivalkuaisesta on GM-soijaa sen eri muodoissa. Yksi tehokas tapa tuottaa kotimaista valkuaisainetta on kasvattaa hyönteisiä. Niiden käytöllä olisi useita vahvuuksia:

- Hyönteisten käyttö ravintona mahdollistaisi ilmastopäästöjen vähenemisen

- Hyönteiset voivat syödä lähes mitä vain biologista materiaalia

- Hyönteiset vaativat vähemmän vettä kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus

- Hyönteisten kyky tiedostaa kärsimystä on alempi kuin normaaleilla tuotantoeläimillä

Hyönteiselintarvikkeilla ei ole havaittu erityisiä negatiivisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet, jotka ovat päätyneet suosittelemaan niiden käytön lisäämistä.

Jos Suomi ei vapauta hyönteistaloutta lähiaikoina, joudumme tilanteeseen, jossa osaaminen ja investoinnit on tehty Belgiaan ja muihin sen vapauttaneisiin maihin. EU:n vuosien kuluttua tuleva hyönteiselintarvikkeiden vapautus tarjoaisi Suomen oivallisena tuontimarkkinana. Voisimme olla eturintamassa kehittämässä alaa ja tuomassa Suomeen työtä.

Minä ja moni muu investoisi hyönteisalaan sen tultua luvalliseksi.

Lisätiedot:

Santtu Vekkeli (0407151337 / santtu at hyonteistalous.fi)

Linkkejä:

www.hyonteistalous.fi Ylläpitämäni suomenkielinen blogi

http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e00.htm FAO:n raportti syötävistä hyönteisistä

http://www.proteinsect.eu/ EU hanke hyönteisrehusta