maanantai 17. marraskuuta 2014

Hyönteisruoan vastustus?

Blogin kirjoittajalle on usein vihjattu, että kaikki eivät pidä hyönteistalouden viimeaikaisesta esiinmarssista. Valitettavasti asian vastustajat ja heidän argumenttinsa ovat toistaiseksi jääneet kirjoittajalle kovin tuntemattomiksi. Tässä tekstissä spekuloin, mistä voisi olla kyse.

 

 

Yleistä aiheesta


Kaikille asioille löytyy vastustajansa. Syitä hyönteisravinnon vastustamiselle on lukemattomia, mutta tässä tekstissä syyt on jaettu muutamaan pääryhmään, jotka ovat ällötys, talous, terveys ja muut syyt. On varmasti monia argumentteja, väitteitä sekä mielipiteitä, joilla asiaa vastustetaan, mutta joita en tässä maininnut. Lähettäkää sähköpostia ja kertokaa ne minulle. Osoite löytyy oikealta.



Ällötys


Hyvin tavallinen ja jossain mielessä myös ymmärrettävä argumentti hyönteisruoan
vastaisuudelle on sen aiheuttama ällötys. Tarkemmin miettiessä kyseessä on useimmiten ajatus hyönteisruuan ällöttävyydestä, koska suhteellisen harva on niitä maistanut.



Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

 




 

Suuri osa ihmisistä ei pidä jostain elintarvikkeesta. Syy voi liittyä niiden ulkonäköön, makuun, tekstuuriin, muiden suhtautumiseen siihen ja moniin muihin syihin. Toisin sanoen syyt olla syömättä hyönteisiä ovat pitkälti samat kuin joillain syyt olla syömättä sieniä, simpukoita, etanoita tai vaikkapa rapuja. Sillä erolla, että harvempi on koskaan joutunut edes miettimään suhtautumistaan hyönteisruokaan.


Toinen syy monen tuntemaan ällötykseen on hyönteisten kuulumattomuus perinteiseen suomalaiseen ruokakulttuuriin ja hyönteisten löytyminen ruoasta täällä on lähes poikkeuksetta merkki jostain negatiivisesta, usein jopa vakavasta vaarasta. Tämän perusteella negatiivinen mielikuva niistä nykytilanteessa on ihan perusteltu. Hyönteisruokaan liittyvä ällötys varmasti vähenee kun positiiviset uutiset ja kohtaamiset yleistyvät.



18.1.2014 Helsingin Sanomien internetsivulla olleen gallupin tulos. Äänestäjät olivat hyvin avoimia hyönteisruokaa kohtaan. Kuva: HS

 

Talous


Jotkut tahot vastustavat hyönteistaloutta sen taloudellisten vaikutusten takia. Hyönteisruoan ja rehun tuleminen ei aluksi aiheuta erityisempiä muutoksia kulutustottumuksissa, mutta ajan kanssa on oletettavaa, että sen suosio on pois joltain muilta tuotteilta. Tällaisia tuotteita ovat todennäköisesti ainakin lihatuotteet sekä soijarehu. Tällöin niiden myynti pienenee ja jo tehdyt investoinnit menettävät arvoaan. Useat perinteisten tuotantoeläinten kasvattajat joutuvat lopettamaan tai  sopeutumaan tilanteeseen. Soijan tuottajilla ja myyjillä on selkeä taloudellinen intressi vastustaa hyönteisrehua, koska se on suoraan pois tuodun soijan myynnistä. Soijantuojat sekä lihantuottajat ovat muodostaneet myös järjestäytyneitä ja vaikutusvaltaisia lobbausryhmiä, joihin on syytä suhtautua tosissaan.




Terveys


Monet ihmiset suhtautuvat varovaisesti hyönteisruoan terveysvaikutuksiin. Niiden tuntemattomuus aiheuttaa usein mielikuvan, että niiden vaikutuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Usein myös väitetään, että niiden tuotanto ei ole modernien hygieniakäytäntöjen mukaista. Myös hyönteisten ravitsemuksellinen laatu kyseenalaistetaan usein. Myös allergioista esitetään huolta. Olen näitä kaikkia aiheita käsitellyt blogin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Helsingin Sanomien keskustelusta liittyen hyönteisruokaan. Kuva:HS

Muut syyt


Kirjoittaja on kuullut myös muita erikoisempia syitä, joista ehkä erikoisin on lihan kieltoon johtava porttiteoria. Siinä hyönteisruoka nähdään yhtenä askeleena polulla joka johtaa lihatalouden totaalikieltoon. Tällöin kaikki lihan potentiaalisesti korvaavat tuotteet ikään kuin antaisivat lisää perusteita sen kieltämiselle ekologisten ja eettisten syiden varjolla. Toinen perustelu, minkä kuulee silloin tällöin esitettävän on, etteivät hyönteiset olisi oikeaa ruokaa. Tällöin ne ovat jotain niin pientä ja merkityksetöntä, että niillä ei voisi korvata lihaa tai muita perinteisiä ruoka-aineita.


 

Laittakaa postia!



Santtu

tiistai 11. marraskuuta 2014

Pamfletti elintarvike- ja rehuhyönteisten vapauttamiseksi Suomessa

Hyönteistalouden vapautuminen Suomessa tietää työtä, tuottoja ja ympäristön hyvinvointia. Pallo on poliitikoilla. Autetaan heitä ja lisätään painetta asian ympärillä.


---


Elintarvike- ja rehuhyönteiset vapaaksi Suomessa

Koska Suomessa? Kuva:Takeway




Yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä osana ruokavaliotaan. Niitä voidaan myös kasvattaa kotimaisista lähteistä tuotantoeläinten rehuksi. Tällä hetkellä ne ovat Suomessa kiellettyjä, vaikka niiden käyttö on vapautettu esimerkiksi Belgiassa ja Yhdysvalloissa.


Hyönteisten käyttöä elintarvikkeena rajoitetaan EU:n uuselintarvikeasetuksella, mikä kieltää sellaisten elintarvikkeiden tuomisen markkinoille, joita ei käytetty EU:n alueella ennen vuotta 1997. Ainoa tapa saada ne markkinoille on erittäin kallis ja hidas uuselintarvikkeiden hyväksymismenettely. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Belgiaa vapauttamasta hyönteiselintarvikkeita. Myös Hollanti ja Englanti kiertävät asetusta porsaanreiällä, jota Suomessa ei hyväksytä.


Suomi on noin 15 % ja EU 30 % omavarainen valkuaisesta (proteiinista). Valtaosa tuontivalkuaisesta on GM-soijaa sen eri muodoissa. Yksi tehokas tapa tuottaa kotimaista valkuaisainetta on kasvattaa hyönteisiä. Niiden käytöllä olisi useita vahvuuksia:


- Hyönteisten käyttö ravintona mahdollistaisi ilmastopäästöjen vähenemisen
- Hyönteiset voivat syödä lähes mitä vain biologista materiaalia
- Hyönteiset vaativat vähemmän vettä kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus
- Hyönteisten kyky tiedostaa kärsimystä on alempi kuin normaaleilla tuotantoeläimillä


Hyönteiselintarvikkeilla ei ole havaittu erityisiä negatiivisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Hyönteisperäisen (eläin)ravinnon potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijana ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten FAO ja EU:n maatalouselimet, jotka ovat päätyneet suosittelemaan niiden käytön lisäämistä.


Jos Suomi ei vapauta hyönteistaloutta lähiaikoina, joudumme tilanteeseen, jossa osaaminen ja investoinnit on tehty Belgiaan ja muihin sen vapauttaneisiin maihin. EU:n vuosien kuluttua tuleva hyönteiselintarvikkeiden vapautus tarjoaisi Suomen oivallisena tuontimarkkinana. Voisimme olla eturintamassa kehittämässä alaa ja tuomassa Suomeen työtä.


Minä ja moni muu investoisi hyönteisalaan sen tultua luvalliseksi.


Lisätiedot:
Santtu Vekkeli (0407151337 / santtu at hyonteistalous.fi)


Linkkejä:
www.hyonteistalous.fi Ylläpitämäni suomenkielinen blogi
http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e00.htm FAO:n raportti syötävistä hyönteisistä
http://www.proteinsect.eu/ EU hanke hyönteisrehusta

lauantai 8. marraskuuta 2014

Blogin kirjoittaja ja hyönteisasia Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat tutustui elintarvike- ja rehuhyönteisiin haastattelemalla blogin pitäjää. Samalla Topi Kairenius valmisti ötökkäaterian videolle.


Elintarvikehyönteisten ja blogin kirjoittajan medianäkyvyys kasvoi tällä kertaa koko aukeman kirjotuksella Hesarissa. Tekstit julkaistiin tiedesivuilla perjantaina 7.9.2014 ja se on luonteeltaan hyvin positiivnen. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita päätekstin otsikon mikä oli paperiversiossa "Tehoa toukkien ja kuoriaisten tuotantoon". Video löytyy ensimmäisestä linkistä, 

Aihe sai lähes koko aukeaman

Kirjoitukset tulivat hyvään aikaan. Kirjoittajan yritys Pohjolan Hyönteistalous Oy (Nordic Insect Economy Ltd) kerää pääomaa osakemyynnillä vuoden lopussa. Lisätietoa aiheesta myöhemmin.

Kirjotukset:



Huomaa otsikko



Santtu